Lumbeet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lumbeet
Kokonaismäärä yli 50 000[1]
Asuinalue Yhdysvallat (Pohjois-Carolina, Virginia ja Pennsylvania)
Kieli (kielet) englanti
Uskonto (uskonnot) Kristinusko

Lumbeet ovat pohjois-amerikkalainen väestöryhmä, joka asuu pääosin Pohjois-Carolinassa. Lumbeiden alkuperästä on kiistanalainen, mutta he itse pitävät itseään intiaaneina. Useiden historiallisten dokumenttien perusteella he ovat afroamerikkalaisten, intiaanien ja valkoihoisten risteymiä. Vuonna 1956 Liittovaltion kongressi viimein tunnusti lumbeet laillisesti intiaaneiksi, mutta eväsi heiltä liittovaltion intiaaneille tarkoitetun tuen ulkopuolelle.[2]

Lyhyt historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lumbeiden synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset maininnat lumbeista tulivat 1730-luvulla Pohjois-Carolinasta Appalakkien vuoriston jokialueelta, jonne oli muodostunut pääosin intiaanipakolaisista muodostunut väestöryhmä.[3] Tätä ryhmää alettiin kutsua lumbee-nimellä läheisen Lumberjoken mukaan. Monet seka-avioliitot afroamerikkalaisten kanssa lisäsivät lumbeiden monikansallista kokonaiskuvaa.[4] Heihin liittyi myös brittiläisiä ja skottilaisia siirtolaisryhmiä.[5]

Jo 1700-luvun aikana lumbeiden pääkieleksi muotoutui englanninkieli. Suurin osa heidän väestöstään tunnusti kristinuskoa vuosisadan lopulta eteenpäin, mutta ympäristön valkoinen väestö vieroksui heidän yhteisöään ja luki heidät värillisiksi.[6] Lumbeiden kohtelu pysyi huonona koko 1800-luvun. Yhdysvaltian sisällissodassa Etelävaltioiden joukot pakottivat monet lumbeet työskentelemään linnoitustöissä epäinhimillisissä olosuhteissa ja Amerikan kodinturvajoukot terrorisoivat jatkuvasti heidän kommuunejaan.[7]

Sisällissodan aikaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisällissodan jälkeen eräänlaisena Robin Hoodina legendaksi noussut Henry Berry Lowrie kokosi lumbeiden ja mustien orjien joukosta sissijoukon, joka erikoistui ryöstämään rikkaiden amerikkalaisten maatiloja.[8] Ryöstämänsä omaisuuden Lowrie jakoi köyhille intiaaneille ja mustille[7]. Kodinturvajoukot jäljittivät Lowrien sissejä, mutta nämä käyttivät hyödykseen laajoja suo-alueita ja onnistuivat toistuvasti pakenemaan.[7] Sodan jälkeen Lowrien johtama lumbeiden joukko kahakoi myös Yhdysvaltain armeijan ja Ku Klux Klanin kanssa kunnes tilanne rauhoittui Lowrien kadottua 1870-luvun alussa.[6]

Valtion tunnustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1885 Pohjois-Carolina eduskunta tunnusti lumbeet intiaaneiksi, mutta vain kaksi vuotta myöhemmin heiltä kiellettiin avioliitot mustien kanssa. Seuraavan vuosisadan alussa lumbeiden viralliseksi nimeksi tuli "Robesonin piirikunnan intiaanit" (Indians of Robeson County). Kun intiaaniheimoja alettiin laskea ja rekisteröidä, alkoivat lumbeet pyrkiä omaksi heimokseen. Bureau of Indian Affairs (BIA) lähetti tutkijansa selvittämään lumbeiden alkuperää. Tutkijat olettivat kansan olevan cheraw- ja siouan-intiaanien jälkeläisiä. Vuonna 1956 asia käsiteltiin kongressissa ja esitys meni läpi.[2] Esityksessä heitä ruvettiin kutsumaan lumbee-heimoksi; nimi itse tulee heidän maidensa läpi virtaavasta Lumber-joesta.[6]

1900-luvun kahakka Ku Klux Klanin kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1958 Ku Klux Klan ryhtyi kampanjoimaan lumbeita vastaan, ja poltti muun muassa ristejä näiden pihoilla Robesonin piirikunnan alueella.[9] Tilanne johti välienselvittelyyn 18. tammikuuta 1958, jolloin klaanin tarkoitus oli järjestää suurmielenosoitus lumbeita vastaan 5 000 miehen voimin. Lopulta paikalle saapui vain 50 klaanilaista. Kokoontuminen päättyi Hayes Pondin taisteluun, jossa kokouspaikan piirittäneet sadat lumbeet 500 lumbeet ajoivat klaanin jäsenit pakoon.[10] Tapaus toi lumbeille paljon julkisuutta ja Ku Klux Klan ei koskaan kokoontunut uudelleen Robesonin piirikunnan alueella.[9]

Nykypäivän lumbeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1969 lumbeiden korkeakoulusta tuli Pembroken Valtionyliopisto, joka nykyään on osa Pohjois-Carolinen Valtionyliopiostoa. Lumbeiden määrä on kasvanut tasaiseen tahtiin ja vuonna 2010 heidän väestömääränsä oli yli 50 000 intiaania.[1]

Taustatietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Pohjois-Carolinassa oli väestönlasku 1753, sieltä ei löydetty yhtäkään intiaania, sillä alkuperäinen intiaaniväestö oli siirretty muualle, ja lumbeita ei hyväksytty intiaaneiksi. Vuoden 1790 väestönlaskennassa lumbeiden esi-isät luettiin vapaiksi orjiksi tai mulateiksi. Ensimmäisen kerran heitä kutsuttiin intiaaneiksi 1867, kun kahta heimon jäsentä epäiltiin murhasta. Kuitenkin 1870 väestönlaskennassa heidät laskettiin edelleen mulateiksi. 1885 esitettiin näkemys, jonka mukaan lumbeet olisivat Englannin kadonneesta siirtokunnasta pakoon lähteneiden eurooppalaisten ja intiaanien jälkeläisiä.[11] Tosin tällä väitteellä saattoi olla poliittisia tarkoitusperiä: sillä saatettiin erottaa lumbeet vapaista afroamerikkalaisista, jotka äänestivät republikaaneja.

Lumbeiden alkuperästä on useita eri versioita, ja heidät on nähty Roanoken siirtokunnan lisäksi myös intiaanien ja espanjalaisten sekä portugalilaisten jälkeläisinä.[11] Lumbeet itse väittävät polveutuneensa valkoisista, mutta kertovat omaavansa myös cherokeiden verta. Cherokeet vastustivat pitkään lumbeiden tunnustamista intiaanikansaksi, eivätkä edelleenkään hyväksy täysin lumbeille myönnettyjä intiaanien oikeuksia.[12]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rani-Henrik Andersson & Markku Henriksson: Intiaanit – Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia. Gaudeamus, 2010. ISBN 978-952-495-162-3. Intiaanit (HTML) (viitattu 19.7.2015).
  • Henriksson, Markku: Alkuperäiset amerikkalaiset. Gaudeamus, 1986. ISBN 951-662-385-9.
  • Santoro, Nicholas J.: Atlas of the Indian Tribes of North America. iUniverse, 2009. ISBN 978-1-4401-0795-5. (englanniksi)
  • Pentti Virrankoski: Pohjois-Amerikan intiaanit - intiaanikansojen kulttuuri ja historia Rio Grandelta Yukon-joelle. , 1994. ISBN 951-717-7887. suomi
  • Waldmar, Carl: Atlas of North American Indian. Facts of File publications, 1985. ISBN 0-87196-850-9. (englanniksi)
  • Waldman, Carl.: Encyclopedia of Indian Tribes. Checkmark Book, 2006. ISBN 978-0816062744. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Anderson & Henriksson 2010. 498.
  2. a b Anderson & Henriksson 2010. 344.
  3. Virrankoski 1994. s. 51.
  4. Santoro 2006. s. 200.
  5. Waldman 2006. s. 146.
  6. a b c Virrankoski 1994. s. 72.
  7. a b c Waldman 2006. s. 147.
  8. Henry Berry Lowry (1845 - ?) northcarolinahistory.org. Viitattu 19.7. 2015. (englanniksi)
  9. a b The Lumbees face the Klan learnnc.org. Viitattu 20.7. 2015. (englanniksi)
  10. Battle of Hayes Pond indiancountrytodaymedianetwork.com. Viitattu 19.7. 2015. (englanniksi)
  11. a b Anderson & Henriksson 2010. 343.
  12. Anderson & Henriksson 2010. 346.