Lossen-toisiintuminen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Esimerkki Lossen-toisiintumisesta

Lossen-toisiintuminen on kemiallinen reaktio, jossa hydroksaamihapon johdannainen toisiintuu muodostaen isosyanaatteja. Reaktion raportoi ensimmäisen kerran saksalainen kemisti Wilhelm Lossen vuonna 1872 ja reaktio on nimetty hänen mukaansa.[1][2][3][4]

Reagenssit ja mekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lossen-toisiintuminen tapahtuu niin kutsutuille aktivoiduille hydroksaamihapoille, joita ovat hydroksaamihappojen asyyli-, sulfonyyli- ja fosforyylijohdannaiset. Sulfonyyli- tai fosforyylijohdannaiset ovat hieman asyylijohdannaisia reaktiivisempia. Reaktio tapahtuu kuumennettaessa näitä johdannaisia tai käsittelemällä johdannaisia laimealla emäsliuoksella. Reaktion mekanismin ensimmäisessä vaiheessa hydroksaamihappojohdannaisen typpiatomi luovuttaa protonin, jolloin muodostuu välivaiheena nitreeni. Tämä nitreeni toisiintuu muodostaen isosyanaatin. Mikäli reaktioseoksessa on vettä tai amiineja muodostuva isosyanaatti reagoi edelleen näiden kanssa muodostaen joko amiinin, jossa on yksi hiiliatomi vähemmän kuin alkuperäisessä hydroksaamihappojohdannaisessa, tai ureajohdannaisen.[3][2][1][4]

LossenRearangmentCHEMDRAW.jpg

Mekanismiltaan Lossen-toisiintuminen muistuttaa Hofmann- ja Curtius-toisiintumisia, mutta niistä poiketen se ei vaadi tapahtuakseen voimakkaita emäksiä tai hyvin korkeita lämpötiloja.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 606. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
  2. a b Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. ONR-55. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
  3. a b Michael B. Smith & Jerry March: March's Advanced Organic Chemistry, s. 1362-1363. John Wiley & Sons, 2013. ISBN 9780470462591. (englanniksi)
  4. a b c László Kürti, Barbara Czakó: Strategic applications of named reactions in organic synthesis, s. 266. Elsevier, 2005. ISBN 978-0124297852. rearrangement&f=false Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.4.2017). (englanniksi)