Lorentz Johan Göös
Lorentz Johan Göös, myös Giös (27. kesäkuuta 1710 Tenhola – 5. kesäkuuta 1774) oli eversti ja Pohjanmaan läänin maaherra.[1]
Göösin vanhemmat olivat ratsumestari Carl Gustaf Giös till Prästkulla ja Sophia Elisabet Klingsport ja puoliso vuodesta 1757 kreivitär Johanna Charlotta Posse (1729-1810). Perheen paettua sotaa Ruotsiin Göös astui vapaaehtoisena henkivartiokaartin palvelukseen 1727 ja yleni siellä kapteeniksi 1747. Syksyllä 1757 hän sai everstiluutnantin viran Pohjanmaan jalkaväkirykmentistä, mutta hänet siirrettiin kuitenkin Uplantin rykmenttiin. Everstiksi 1762 ylennetty Göös sai komentoonsa Porin läänin jalkaväkirykmentin, mutta jo 23. maaliskuuta 1763 hänestä tuli Pohjanmaan maaherra. Göösiä pidettiin tarmokkaana virkamiehenä, joka vaikutti muun muassa läänin talouselämän voimakkaaseen kehittymiseen 1700-luvun jälkipuoliskolla. Hän edisti isojakoa, harrasti soiden kuivatusta ja säännösteli tervan polttoa. Hänen maaherrakautenaan Pohjanmaan kaupungit saivat ulkomaankauppaoikeudet. Göös omisti useita säterikartanoita ja tiluksia Tehnolan Prästkullan lisäksi, jota hän ryhtyi uudistamaan mallitilaksi. Hänet kohotettiin vapaaherralliseen säätyyn 1771, mutta hän ei koskaan kirjoittautunut ritarihuoneeseen vapaaherrana. Kuollessaan lyhyen sairauden jälkeen kesäkuussa 1774 Göös jätti jälkeensä yli 100 000 hopeataalerin omaisuuden eli kuului Suomen rikkaimpiin henkilöihin.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Haggrén, Georg: ”Giös, Loretz Johan (1710-1774)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 222-223. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4. Teoksen verkkoversio.
|
