Lokalismi
Lokalismi on paikallisuutta painottava poliittinen ideologia, jossa suositaan vallan, tehtävien tai resurssien hajauttamista keskusohjauksesta paikallisille johtajille, paikallisille demokraattisille rakenteille, paikallisille instituutioille ja paikallisyhteisöille, sovitun vähimmäisvaatimusten kehyksen puitteissa.[1]
Hildreth (2011) jakaa lokalismin kolmeen strategiaan. Johtamislokalismissa päätöksentekoa hajautetaan keskuksesta paikallisille tasoille. Politiikasta päätetään keskuksessa, mutta menettelytavoista päätetään paikallisesti. Edustuksellisessa lokalismissa valta ja vastuu tietyistä hallinnollisista toiminnoista hajautetaan vaaleissa valituille paikallishallinnoille. Yhteisölokalismissa oikeudet ja tuki hajautetaan suoraan yhteisöjen jäsenille, jotta he voivat osallistua päätöksentekoon ja toimintaan. Johtamislokalismissa onnistuminen mitataan tulosten vertaamisella keskusjohdon määrittelemiin tavoitteisiin, edustuksellisessa lokalismissa onnistuminen mitataan vaaleilla, yhteisölokalismissa onnistuminen mitataan verkostojen yhtenäisyydellä ja kapasiteetilla sekä tavoitteiden onnistumisella ja prosessien reiluudella.[1]
Silloinen Suomen pääministeri Alexander Stubb (kok.) sanoi vuonna 2014, että politiikan jakolinja on nykyisin lokalistien ja globalistien välissä, eikä enää vasemmiston ja oikeiston välissä.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Evans, Mark & Marsh, David & Stoker, Gerry: Understanding localism. Policy Studies 34:4, 2023, s. 401-407,.
- ↑ Stubb: Nämä aatteet korvasivat oikeiston ja vasemmiston Verkkouutiset. 30.9.2014. Viitattu 29.4.2024.