Lohjan pappila
Lohjan pappila | |
---|---|
Lojo prästgård | |
Lohjan pappilan päärakennus |
|
Sijainti | Lohja, Uusimaa |
Rakennustyyppi | Pappila, museo |
Perustettu | 1384 |
Valmistumisvuosi | 1861 |
Suunnittelija | August Boman |
Rakennuttaja | Lohjan seurakunta |
Omistaja | Lohjan seurakunta |
Käyttäjä | Lohjan museo |
Tyylisuunta | empire/uusrenessanssi |
Runkorakenne | Hirsi |
Kerrosluku | 1,5 |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Lohjan pappila (ruots. Lojo prästgård) on Lohjalla, Uudellamaalla sijaitseva entinen kirkkoherran virka-asunto. Vuonna 1861 valmistunut pappila on edelleen Lohjan seurakunnan omistuksesta, mutta nykyisin rakennuksessa toimii Lohjan museo. Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan lukuun ottamatta länsipäädyn tiilirakenteista arkistosiipeä, joka lisättiin vuonna 1911.[1][2][3]
Pappilaa on kutsuttu myös nimellä Iso-Pappila. Lohjalla sijaitsee toinenkin pappila; entinen kappalaisen asunto Lindkulla. Lohjan pappila kuuluu Museoviraston suojelemaan Lohjan kirkon ympäristön valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön.[4][3]
Historia ja arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päärakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lohjan pappila mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1384. Pappila on ainakin vielä 1700-luvun lopussa ollut rajattuna umpipihaksi sen aikaisten karttojen mukaan. Rakennuskannasta tunnetaan vanha, vuonna 1816 rakennettu entinen päärakennus, joka purettiin 1860. Tämä edellinen päärakennus sijaitsi todennäköisesti samalla paikalla, kuin nykyinenkin päärakennus.[1][2]
Nykyisen päärakennuksen rakennutti Lohjan kirkkoherra Helsingius vuonna 1861 arkkitehti August Bomanin suunnitelmien mukaan. Pappilan tyylisuunnassa on piirteitä empirestä ja uusrenessanssista. Pappilaa ympäröi laaja puisto.
Lohjan pappilan päärakennusta remontoitiin 1930-luvulla, jolloin uunit purettiin ja vesikiertojärjestelmä lisättiin. Betonitiilikate rakennettiin myös 1930-luvulla. 1975 Lohjan kirkkoherra vaihtui ja tämän jälkeen rakennus ei ole enää toiminut pappilana. Tuolloin päärakennusta alettiin remontoimaan museota varten. 1970-luvun lopussa pappilan kaakkoispäädystä purettiin pulpettikattoinen umpikuisti ja samaan päätyyn remontoitiin asunto museon johtajalle. Asuntoon lisättiin keittiö- ja saunatilat. Myös avovintti ja yläkerran kesähuoneet remontoitiin lämpimiksi. Yleisö-WC on myös lisätty 1970-luvulla. 1990-luvulla vesikiertojärjestelmä purettiin ja rakennukseen asennettiin sähköpatterit.[1][2]
Lohjan museo aloitti toimintansa pappilassa 1978.[2]
Talousrakennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pappilan vanhin rakennus on vuonna 1780 rakennettu pitäjänapulaisen tupa, joka sijaitsee pappilan miespihan länsisivulla. Itäsivulla sijaitsee 1800-luvun alkupuolella valmistunut tilanhoitajan asunto, jossa sijaitsee myös leivintupa, muonamiehen asunto ja vaja. Tilakokonaisuuteen kuuluu lisäksi karjakon mökki 1800-luvun lopulta ja 1937 rakennetut sementtitiilinen navetta ja tiilirakenteinen viljamakasiini.[1][2]
Pappilan alueelle on myös siirretty Lohjan pedagogio vuodelta 1769. Pedagogio toimii myös museon näyttelytilana.[2][1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Katariina Ockenström: Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelo 2007. Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus ja Lohjan Museo. Viitattu 12.1.2022.
- ↑ a b c d e f Iso-Pappila Lohjan seurakunta. Viitattu 12.1.2022.
- ↑ a b Lohjan kirkko ympäristöineen - RKY Kohdetiedot www.rky.fi. Viitattu 12.1.2022.
- ↑ Museovirasto kartta.museoverkko.fi. Viitattu 12.1.2022.