Lodjaus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lodjaus on harrastusmuoto, jossa etsitään maastoon tai muuten kiinnostavaan paikkaan piilotettuja lodjuja eli laatikkoja. Lodjun piilottaja ilmoittaa lodjun paikan johtolankana, joka voi olla esimerkiksi arvoitus tai paikan koordinaatit. Lodjussa on vieraskirja ja käsintehty leimasin, ehkä muutakin tavaraa. Lodjun etsijällä on oma henkilökohtainen leimasin, mustetyyny ja muistikirja. Kun lodju löytyy, hän kirjaa oman nimimerkkinsä lodjun vieraskirjaan ja halutessaan leimaa lodjun leimasimella omaan lodjausvihkoonsa.[1] Suomessa lodjausta harrastavat erityisesti partiolaiset.

Nykyisin harrastetaan lodjausta muistuttavaa 2000-luvun alussa syntynyttä GPS-laitteiden käyttöön perustuvaa geokätköilyä. On olemassa kätköjä, jotka ovat sekä lodjuja että geokätköjä.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset lodjut piilotettiin vuonna 1854 Dartmooriin Englantiin. Silloin James Perrott piilotti käyntikorttinsa sisältävän tölkin syrjäiselle paikalle Cranmere Pooliin, Dartmoorin nummelle (Arthur Conan Doylen Baskervillen koiran tapahtumaseudulle). Perrott toimi alueella oppaana ja kannusti asiakkaitaan jättämään korttinsa myös purkkiin. Ajan myötä vierailijat alkoivat jättää omalla osoitteellaan varustettuja kortteja ja kirjeitä laatikkoon toivoen seuraavan vierailijan postittavan ne takaisin kirjoittajalle. Tästä juontaa harrastuksen englanninkielinen nimi, "letterboxing" (letterbox=postilaatikko). Tämä tapa loppui ajan myötä ja korvautui nykyiseen leimasin- ja vieraskirjakäytäntöön. 1970-luvulla Dartmoorin nummella oli 15 lodjua, mutta 1980-luvulla harrastus kasvoi nopeasti: nykyisin Dartmoorin kansallispuistossa on yli 3 000 lodjua.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mitä lodjaus oikein on? Partio.net. Viitattu 12.11.2010.
  2. Silent Doug: A Short History of Letterboxing on Dartmoor letterboxing.info. Viitattu 12.11.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]