Litovel

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Litovel
Přemysl Otakar –aukio ja kaupungintalo
Přemysl Otakar –aukio ja kaupungintalo
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Litovel

Koordinaatit: 49°42′4″N, 17°4′34″E

Valtio Tšekki
Lääni Olomouc
Piirikunta Olomouc
Korkeus 233 m
Väkiluku (2008) 23 627 [1]
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2









Litovel on kaupunki Tšekissä Olomoucin läänissä. Kaupunki sijaitsee Hanán alueen luoteisosassa Moravajoen laaksossa noin 20 kilometrin päässä Olomoucin kaupungista. Kaupunkia halkoo kuusi Moravajoen haaraa, josta kaupunki on saanut lempinimen Hanán Venetsia.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin keskustassa on Přemysl Otakar –aukio. Aukion laidalla on kaupungintalo torneineen. Se on toiminut paikallisena hallintorakennuksena, kartanona ja 1500-luvulta lähtien kaupungintalona. Rakennusta on uudistettu useasti. Kaupungintalon torni on 72 metriä korkea. Aukiolla on Václav Renderin tekemä muistomerkki kaupunkia vaivanneiden ruttoepidemioiden muistoksi. Ne vaivasivat kaupunkia kahdesti 1500-luvulla ja vielä kerran 1700-luvulla. Litovelissa on myös Ruotsalaisten muistomerkki, kun Ruotsin armeija valtasi kaupungin Kolmikymmenvuotisessa sodassa 1600-luvulla.

Moravajoen ylittävä Pyhän Johanneksen silta on Määrin vanhin kivisilta ja Tšekin kolmanneksi vanhin. Se on 5-aukkoinen holvisilta, jonka keskellä on Jan Sturmerin tekemä Johannes Nepomukilaisen patsas.

Yksi Litovellin kauneimmista rakennuksista on vuonna 1901 rakennettu uusrenessanssityylinen Jan Opletalin kymnaasi. Rakennuksen julkisivun mosaiikit kertovat kaupungin historiasta. Rakennuksen edessä on Tšekkoslovakian ensimmäisen presidentin Tomáš Masarykin patsas. Rakennuksen edessä on myös koulusta valmistuneen Jan Opletalin patsas. Hän kuoli mielenosoituksessa vastustaessaan Saksan miehitystä Prahassa lokakuussa 1939.[2]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Litovelissa on runsaasti elintarviketeollisuutta, kuten panimo-, sokeri-, mallas-, pasta- ja juustotuotantoa sekä säilyketeollisuutta. Litovelissa on pantu olutta vuodesta 1291 lähtien, jolloin kuningas Venceslaus II antoi kaupungille oikeuden myllyyn.[3] Kaupungissa on myös puunjalostusta ja koneenrakennusteollisuutta.[4]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]