Lionel Rogg

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lionel Rogg (s. 21. huhtikuuta 1936 Geneve) on sveitsiläinen urkuri ja säveltäjä. Hän opiskeli Genevessä Nikita Magaloffin johdolla pianonsoittoa ja Pierre Segondin johdolla urkujensoittoa. Vuonna 1961 Rogg esitti Johann Sebastian Bachin koko urkutuotannon kymmenen resitaalin sarjassa Geneven Victoria-salissa. Konserttisarja vakiinnutti Roggin aseman huomattavana Bachin urkumusiikin tulkitsijana. Rogg on myös levyttänyt Bachin tuotannon useampaan otteeseen ja saanut Charles Cros -akatemian Grand Prix du Disquen sekä Deutscher Schallplattenpreisin. Rogg ei ole rajoittanut ohjelmistoaan barokkimusiikkiin vaan on levyttänyt myös muiden muassa Franz Lisztin, Johannes Brahmsin ja Max Regerin teoksia.[1]

Rogg sai 1972 nimityksen urkujensoiton professoriksi entiseen opinahjoonsa Geneven musiikkikonservatorioon, josta hän sai lisäksi kunniatohtorin arvon vuonna 1989. Hän vihki Victoria-salin uudet urut käyttöön vuonna 1993, ja hän on siitä pitäen toiminut tästä Van den Heuvel -soittimesta vastaavana urkurina.[1]

Rogg aloitti säveltämisen 1950-luvun alussa sarjallisessa tyylissä. Nousu merkittäväksi urkuriksi johti sävellystyön loppumiseen, kunnes Rogg aloitti sen uudelleen 1980-luvun aikana. Hän ei uudessa tuotannossaan ole käyttänyt sarjallisuutta. Hän luonnehtii omaa musiikkiaan "vapaaksi", ja siinä yhdistyvät monet tyylilliset vaikutteet. Roggin teosten joukossa ovat pianoduetto Face à Face, Pièce oboelle ja syntetisaattorille, Cantata Laudes organi ja Arcature uruille. Rogg on levyttänyt omaa urkumusiikkiaan. Hän on naimisissa, ja hänellä on kolme lasta, joista Olivier Rogg on jazzpianisti.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.