Liikenneväylä
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Liikenneväylä on tieliikenteen, vesiliikenteen tai rautatieliikenteen kulkuväylä.
Liikennesuunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liikenneväylän rakentamista suunniteltaessa huomioon otettavia lähtökohtia ovat arvioitavissa olevat kustannukset ja arvioitu liikenneväylän käytön määrä. Rakentamisen suunnittelussa otetaan huomioon myös väylän vaikutukset ympäristöön ja väylän huoltokustannukset. Huomioon otettaviin seikkoihin kuuluvat vaikutukset väylän käyttäjiin, turvallisuuteen ja julkistalouteen. Rakennushanketta suunniteltaessa määritetään tarkasti väylän sijainti sekä tekniset ja toiminnalliset seikat. Tieliikenne- ja rautatieliikenneväylien rakentamisen toteuttamisesta tehdään yksityiskohtainen suunnitelma. Liikenneväyliin liittyviä hankkeita ovat rakennushankkeiden lisäksi laajennushankkeet, korjaushankkeet sekä sulku- ja purkuhankkeet. Suurin osa liikenneväylien korjaushankkeista suuntautuu rautateiden korjaamiseen.[1]
Liikenneväylien huolto ja toimenpiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maantieväylien huolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asfaltoimattomilla sorateillä tienhuoltotarve on asfalttiteitä suurempi. Sorateitä on huollettava yleensä keväisin roudan sulaessa. Syksyllä sorateillä valmistaudutaan talveen tasoittamalla tie. Muuna aikana huoltotarve riippuu sääolosuhteista.[2] Asfalttiteillä huoltotöihin kuuluvat asfalttipinnan korjaukset ja uusimiset. Asfalttipinnan kunnossapito on hyväksi tien turvallisuudelle. Maantieväylillä on siltoja, joita joudutaan joskus peruskorjaamaan. Teiden huoltoon käytettävästä rahoituksesta päätetään eduskunnassa.[3]
Rautateiden huolto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rautateiden kuntoa valvotaan tarkastuksilla, joissa käytetään erityistä kalustoa. Näitä tarkastuksia tekevät tarkastajat ovat alan erityisosaajia. Rautateitä kunnostettaessa huolletaan sekä päällysrakenteisiin kuuluvia kiskoja, pölkkyjä, vaihteita ja tukikerrosta, että alusrakenteita. Joskus huolletaan myös rautateiden varrella olevia siltoja, tasoristeyksiä ja rautateiden laitteita, joita ovat liikenteenohjaus-, turva-, sähkörata- ja vahvavirtalaitteet. Joskus joudutaan vaihtamaan kaarikiskoja ja vaihteiden tai muiden järjestelmien osia. Syksyisin rautateiden kunnossapitoon kuuluu puiden lehtien poisto.[4]
Vesiväylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesiväylien huoltotoimiin kuuluu vesiväylien turvalaitteiden huoltotoimenpiteet ja ranta-alueiden ruoppaus. Muihin vesiväylillä tehtäviin toimenpiteisiin kuuluu huolenpito väylien infrasta ja vesiliikenteessä liikkujien informoimisesta. Tällaiseen informoimiseen kuuluu tiedottaminen poikkeavista tilanteista ja merialueilla kauppa-alusten liikennöinnin valvonta.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Liikenneväylien hankearvioinnin yleisohje 16.3.2022. Väylävirasto. Viitattu 25.8.2023.
- ↑ Sorateiden kunnossapito 4.11.2020. Väylävirasto. Viitattu 25.8.2023.
- ↑ Teiden kunnossapito Väylävirasto. Viitattu 25.8.2023. [vanhentunut linkki]
- ↑ Rataverkon kunnossapito Väylävirasto. Viitattu 25.8.2023.
- ↑ Vesiväylien turvallisuus 1.6.2023. Väylävirasto. Viitattu 25.8.2023.