Kulkuväylä
Kulkuväylä on kulkureitti, joka sijaitsee yleensä liikennöidyllä alueella. Kulkuväyliä ovat liikenneväylä, pihatie, pelastustiet, rakennuksille johtavat kulkuväylät ja esimerkiksi jalankulkuväylät asemilla. Liikenneväyliin liittyviä kulkuväyliä ovat myös jalkakäytävät ja suojatiet.[1]
Jalankulkijoiden kulkuväylien riittävä leveys riippuu paikasta. Kun otetaan huomioon liikuntavammaiset ja kulkuväylät pyritään tekemään heille esteettömiksi, kulkuväylien leveydelle ja näkyvyydelle on erityisiä vaatimuksia. Kulkuväylien näkyvyydellä on merkitystä myös näkövammaisten esteettömyydelle.[1]
Rakennuksille johtavilla kulkureiteillä on joskus erilliset jalankulkuväylät ja ajoväylät, jotka erotetaan toisistaan näkyvällä tavalla. Jos piha-alueiden kulkuväylillä on jyrkänteitä, ne merkitään kaiteilla ja niiden alueella näkyvyyttä parannetaan valaistuksella. Kulkuväylä voi mennä esimerkiksi torin läpi, jolloin sen tulee näkyä selvästi. Esimerkiksi metroasemilla jalankulkuväylät ovat reunustettuja ja niihin on käytetty erityistä pinnoitetta, kuten betonilaatoitusta tai luonnonkivetystä. Jalankulku- ja pyöräilyväylät on erotettu alueilla, joilla kevyttä liikennettä on runsaasti tai jos alueella on merkittävä määrä lapsia, vammaisia tai vanhuksia. Tällöin jalankulkuväylät ja pyöräilyväylät on erotettu toisistaan erotuskaistalla, joka voi olla kivipinnoitettu tai jolla voi olla pylväitä tai puita.[1]
Liikenneväylillä sijaitsevien alikulkujen riittävä korkeus vaihtelee liikenteen mukaan 2,5 metristä 3 metriin. Tasoristeyksissä ja laituripoluilla käytetään joskus vammaisten kannalta esteettömiä ratkaisuja, jolloin käytetään erityisiä huomiomerkintöjä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kulkuväylät ulkotilassa sujuva.info. 3.2019. Viitattu 26.8.2023.