Lielahden kartano

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lielahden kartano Näsijärven puolelta.

Lielahden kartano sijaitsee Tampereella Hiedanrannan kaupunginosassa.[1] Se ja alueen vesitorni ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennuksia,[2] ja alue kuuluu Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[3] Kartano on suojeltu.[4]

Metsä Board edeltäjineen omisti Lielahden kartanon muiden maa-alueiden ohella,[5] kunnes yhtiö vuonna 2014 myi alueen rakennuksineen Tampereen kaupungille 26 miljoonalla eurolla.[6]

Kartano on aikoinaan ollut ratsutila. Kartanon ja läheiset talot omisti 1872–1904 von Nottbeck -suku, ja päärakennuksen suunnitteli Maria Lydia von Nottbeck.[7] Kartanon osti von Nottbeckeiltä tehtailija J. W. Enqvist, ja sen maille perustettiin Ab J. W. Enqvist Oy:n sellutehdas vuonna 1913. Tehdas osti viereisen Niemen kartanon,[7] joka varsinaisesti oli tavallinen maalaiskartano. Tehtaan työntekijöiden asuinalue rakennettiin Niemen alueelle. Sinne rakennettiin myös mahtava navetta, sillä tila alkoi huolehtia yhtiön elintarvikeomavaraisuudesta. Kartanon nykyisen päärakennuksen rakennutti Finlaysonin tehtailijan poika.[8]. Merkittäviä rakennuksia päärakennuksen lisäksi ovat esimerkiksi myös suojeltu vesitorni sekä Nottbeckien hautausmaa ja kappeli.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jouni Tanninen: Tampereella jälleen vanha teollisuusalue asunnoiksi 27.5.2015. Ylen uutiset. Viitattu 27.5.2015.
  2. Marjo Rämö: Kulttuuriperintö lahoaa Lielahdessa 23.11.2012. Tamperelainen.fi. Viitattu 27.5.2015.
  3. Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2015. Pirkanmaan liitto. ISBN 978-951-590-313-6. Teoksen verkkoversio (viitattu 27.5.2015).
  4. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 13, 283. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
  5. Entistämisavustukset (pdf) Museovirasto. Viitattu 27.5.2015.
  6. http://yle.fi/uutiset/tampere_osti_lielahden_tehdasalueen/7162315
  7. a b c Maakuntakaava s. 192
  8. Maakuntakaava s. 18–19