Lessonansammakko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lessonansammakko
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Sammakkoeläimet Amphibia
Lahko: Sammakot Anura
Heimo: Aitosammakot Ranidae
Suku: Vihersammakot Pelophylax
Laji: lessonae
Kaksiosainen nimi

Pelophylax lessonae
(Camerano, 1882)

Synonyymit
  • Rana lessonae
Lessonansammakon levinneisyys.
Lessonansammakon levinneisyys.
Katso myös

  Lessonansammakko Wikispeciesissä
  Lessonansammakko Commonsissa

Lessonansammakko (Pelophylax lessonae,[2] aiemmin Rana lessonae) on pienikokoinen eurooppalainen vihersammakkolaji, jota on 2010-luvulla löydetty myös Suomesta[3]. Lajille on ehdotettu uutta suomenkielistä nimeä pikkuvihersammakko[4].

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lessonansammakko voi kasvaa 8 cm:n pituiseksi, mutta yleensä aikuiset yksilöt ovat selvästi alle 6,5 cm:n pituisia. Keski-Euroopan lessonansammakot ovat vihreitä, ja kutuaikana koiraat muuttuvat sitruunankeltaisiksi. Keskellä lessonansammakon selkää kulkee vaaleampi pitkittäisraita. Koiraiden äänirakot ovat valkoiset. Takaraajat ovat suhteellisesti lyhyemmät kuin muutoin samankaltaisilla mölysammakolla ja syötävällä sammakolla.

Lessonansammakko on Keski-Euroopassa varsin yleinen ja laajalle levinnyt eläinlaji, mutta Skandinaviassa tavataan lajin uhanalaisia, viime jääkauden jälkeisen lämpökauden reliktipopulaatioita, joissa silmiinpistävin piirre on eläinten ruskea väritys. Myös Suomen lessonansammakot kuuluvat ulkoisten ominaisuuksiensa perusteella tähän pohjoiseen tyyppiin[5][6].

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lessonansammakko kutee myöhään keväällä pienissä vesistöissä, kuten lammissa, allikoissa ja tulvivissa ojissa. Naaras munii 600–3 000 munaa, jotka kuoriutuvat 1–2 viikossa. Kutuajan jälkeen lessonansammakot elävät enimmäkseen maalla, jossa ne myös talvehtivat. Maalle nousseet poikaset ovat 2–3 cm:n pituisia. Lessonansammakko voi elää luonnossa 6–12-vuotiaaksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arnold, E. N., Burton, J. A. & Ovenden, D. W.: Euroopan matelijat ja sammakkoeläimet. Helsinki: Tammi, 1981. ISBN 951-30-4354-1.
  • Arnold, E. Nicholas: Reptiles and Amphibians of Europe. Princeton & Oxford: Princeton University Press, 2002. ISBN 0-691-11413-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sergius Kuzmin, Trevor Beebee, Franco Andreone, Per Nyström, Brandon Anthony, Benedikt Schmidt, Agnieszka Ogrodowczyk, Maria Ogielska, Dan Cogalniceanu, Tibor Kovács, István Kiss, Miklós Puky, Judit Vörös: Pelophylax lessonae IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2009. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.8.2014. (englanniksi)
  2. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Pelophylax lessonae (TSN 775190) itis.gov. Viitattu 7.2.2014. (englanniksi)
  3. Kaarinasta löytyi harvinainen kurnuttaja luettu 7.4.2014
  4. Terhivuo, J., Paasikunnas T. & Gustafsson, J., 2013: Euroopan sammakkoeläinten ja matelijoiden suomalaiset nimet. Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta: Luonnontieteellinen keskusmuseo - Suomen herpetologinen yhdistys ry - Korkeasaaren eläintarha. [ http://www.herpetomania.fi/nimisto/euroherpit.html (Arkistoitu – Internet Archive) ]
  5. Hoogesteger, T., Rahkonen, J. & Karhilahti, A., 2013. Pool frog (Pelophylax lessonae) Camerano 1882 (Anura, Ranidae), an addition to the Finnish amphibian fauna. Memoranda Societatis pro Fauna & Flora Fennica: 89: 25-31. [ http://ojs.tsv.fi/index.php/msff/article/view/40883/10203 ]
  6. Hoogesteger, T., Rahkonen, J. & Karhilahti, A. 2014. Suomen vihersammakot. Luonnon Tutkija 1/2014: 4-18.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]