Leonid Lesch
Leonid Lesch (1862 – 28. maaliskuuta 1934 Kotor, Jugoslavia) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalainen jalkaväenkenraali.[1]
Leonid Leschin isä oli Vilhelm Lesch. Lenonid Lesch valmistui Nikolain ratsuväkiopistosta ja määrättiin kornettina palvelukseen Venäjän armeijan ratsuväkeen 1882. Aliluutnantiksi hänet ylennettiin 1885, luutnantiksi 1888 ja aliratsumestariksi 1892. Lesch siirrettiin kuitenkin ratsuväestä jalkaväkeen, ylennettiin kapteeniksi ja määrättiin komppanianpäälliköksi 8. Transkaspian tarkk’ampujapataljoonaan 1898. Vuonna 1901 hänestä tuli pataljoonankomentaja 14. erilliseen tarkk’ampujarykmenttiin, vuonna 1903 hänet ylennettiin everstiksi. Venäjän–Japanin sotaan osallistunut Lesch oli kesästä 1904 määrätty 1. Itä-Siperian tarkk’ampujarykmentin komentajaksi, sodan jälkeen syksyllä 1905 hänet ylennettiin kenraalimajuriksi ja määrättiin 1. Itä-Siperian tarkk’ampujadivisioonaan prikaatinkomentajaksi. Seuraavana vuonna hänet siirrettiin 9. Itä-Siperian tarkk’ampujadivisioonaan prikaatinkomentajaksi ja edelleen 23. jalkaväkidivisioonaan prikaatinkomentajaksi. Lesch toimi 1907–1908 2. suomenmaalaisen tarkk’ampujaprikaatin komentajana, mutta kesällä 1908 hänet siirrettiin Henkivartioväen tarkk’ampujaprikaatin komentajaksi Pietariin. Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi 1910 ja määrättiin Henkivartioväen 2. jalkaväkidivisioonan komentajaksi.[1]
Vuonna 1912 Lesch siirrettiin 1. Turkestanin armeijakunnan komentajaksi ja vuoden 1913 tammikuussa hänestä tuli myös Transkaspian alueen sotilaskäskynhaltija. Ensimmäisen maailmansodan alussa Lesch määrättiin 12. armeijakunnan komentajaksi. Hänet ylennettiin jalkaväenkenraaliksi helmikuussa 1915 ja määrättiin vuoden lopulla 3. armeijan komentajaksi. Tässä tehtävässä hän toimi ainakin helmikuun vallankumoukseen saakka vuonna 1917. Armeijan komentajana Lesch oli ensimmäisen maailmansodan aikana jalkaväenkenraali Otto Leonidas Sireliuksen ohella korkeimpaan asemaan kohonnut suomalaissyntyinen rintamakomentaja.[1]
Venäjän sisällissodassa Lesch liittyi Etelä-Venäjän valkoisten armeijaan Venäjän sisällissodan aikana keväällä 1918. Hän oli mukana joukoissa, jotka evakuoitiin Odessasta 25. tammikuuta 1920. Viimeiset elinvuotensa hän eli Jugoslaviassa ja kuoli vuonna 1934 Kotorissa Montenegron alueella.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Leonid Lesch Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 8.3.2020)
|
