Lennart von Zweygberg
Lennart August von Zweygberg (25. joulukuuta 1874 Jyväskylä – 11. helmikuuta 1960 Indianapolis, Yhdysvallat) oli suomalainen sellotaiteilija ja musiikkipedagogi.[1][2]
Von Zweygbergin vanhemmat olivat ylimetsänhoitaja, hovineuvos Adolf Wilhelm von Zweygberg ja Augusta Sofia Rehnström. Hän pääsi ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta 1895 ja harjoitti musiikkiopintoja Suomessa ja ulkomailla.[1]
Von Zweygberg opiskeli valtionstipendin turvin Sondershausenin konservatoriossa Saksassa Carl Scroederin, Hugo Beckerin ja Joseph Jacobin oppilaana. Hän oli sitten sellonsoiton opettajana Krefeldin konservatoriossa Saksassa ja oli myös sellistinä Helsingin, Riian, Krefeldin ja Winterthurin sinfoniaorkestereissa. Vuosina 1910–1914 ja 1919–1928 von Zweygberg teki esiintymiskiertueita Euroopassa esiintyen muun muassa Roomassa, Pariisissa, Münchenissa, Lontoossa, Leipzigissa ja Leningradissa.[2]
Vuonna 1928 von Zweygberg muutti Sveitsistä Bloomingtoniin Yhdysvaltoihin ja hänestä tuli pian Yhdysvaltain kansalainen. Hän oli sellonsoiton professorina Indianan yliopiston Jacobs School of Musicissa 1928–1945 ja toimi myös yliopiston kamariorkesterin ja pienempien kokoonpanojen kapellimestarina. Von Zweygberg oli myös kuvataiteilija ja hänen pastellitöitään on Sibelius-museon kokoelmissa. Vuonna 1998 Daisy Hinkle Garton perusti The Lennart A. von Zweygberg Cello Scholarship-apurahan, joka myönnetään vuosittain Indianan yliopiston sellonsoiton opiskelijoille.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Käynti suomalaisen taiteilijaerakon luona, Aamulehti, 31.03.1922, nro 75, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||||||
