Leineschloss-palatsi
Leineschloss-palatsi (saks. Leineschloss) sijaitsee Leinejoen varrella Hannoverissa Saksassa. Se oli Hannoverin herttuoitten, vaaliruhtinaitten ja kuninkaiden asuinpaikka. Siinä kokoontuu nykyisin Ala-Saksin osavaltion parlamentti.
Rakennushistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen paikalla ollut rakennus oli noin vuonna 1300 rakennettu fransiskaaniluostari, joka hylättiin vuonna 1533 uskonpuhdistuksen jälkeen. Vuonna 1636 Braunschweig-Lüneburgin herttua Georg aloitti luostarin muuttamisen myöhäisrenessanssi-palatsiksi Calenbergin herttuakunnan hallitsijaresidenssikseen. Entinen luostarikirkko toimi linnankirkkona ja kuninkaallisena hautapaikkana. Georgin poika, herttua Ernst August laajensi ja uudisti palatsia sekä rakennutti sinne teatterin 1600-luvun lopulla. Braunschweig-Lüneburgin herttuakunta korotettiin Hannoverin vaaliruhtinaskunnaksi vuonna 1692. Vuonna 1742 luoteissiipi uusittiin. Ernst Augustin ja Sofia von Hannoverin vanhin poika Yrjö I syntyi Leineschloss-palatsissa vuonna 1660.
1800-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuodesta 1814 lähtien vaaliruhtinaan palatsi oli Hannoverin kuningaskunnan hallitsijan asuinpaikka. Vuosina 1816–1844 arkkitehti Georg Ludwig Friedrich Laves suunnitelmien mukaan palatsi rakennettiin kokonaan uudelleen uusklassiseen tyyliin. Tällöin rakennettiin portiikki, jota kannattelee kuusi korinttilaista pylvästä. Yrjö III:n nuorin poika, prinssi Adolphus, Cambridgen herttua, toimi Hannoverin varakuninkaana vuodesta 1816 lähtien. Kuninkaat Ernst August ja Yrjö V olivat ensimmäiset ja ainoat hallitsijat, joiden pääedustusasunto eli residenssi oli Leineschloss-palatsissa vuosina 1837–1866. Hallintopaikka oli kuitenkin tarkoitus siirtää Welfenschlossin palatsiin.
1900-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisen maailmansodan aikana Leineschloss-palatsi paloi kokonaan Liittoutuneiden ilmahyökkäysten tuhoamana. Ison-Britannian kuningas Yrjö I haudattiin alun perin palatsin kappeliin. Palatsin kunnostustöiden vuoksi hänen ja hänen vanhempiensa jäännökset siirrettiin Ernst Augustin 1800-luvulla rakennettuun mausoleumiin Herrenhausenin palatsin puutarhaan Berggarteniin vuonna 1957. [1][2] Arkkitehti Dieter Oesterlen suunnitelmien mukaan palatsi rakennettiin uudelleen vuosina 1957–1962.
2000-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuussa 2016 palatsista löydettiin kunnostusprojektin aikana luita, joita pidettiin aluksi ruotsalaisen kreivi Filip Christoph von Königsmarckin jäännöksinä. Hän katosi jäljettömiin, todennäköisesti surmattuna, heinäkuussa 1694 syytettynä aviorikoksesta Yrjö I:n puolison Sophia Dorothean rakastajana.[3] Myöhemmin tehdyt testit osoittivat, että osa luista oli peräisin eläimistä ja ihmisluut olivat peräisin ainakin viidestä eri luurangosta. Näistä yhdenkään ei ole osoitettu kuuluvan kreivi Königsmarckille.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Weir: Britain's Royal Families: The Complete Genealogy, Revised edition, s. 272–276. Random House, 1996. ISBN 0-7126-7448-9
- ↑ Gartenelemente | Berggarten | Herrenhäuser Gärten - Hannover.de www.hannover.de. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ A Skeleton Found in a Castle Could Be the Key to Cracking a 17th-Century Cold Case Smithsonian Magazine, 18 October 2016
- ↑ Skeleton Discovery Reignites 300-Year-Old Royal Murder Mystery National Geographic 11 November 2016
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Virallinen kotisivu (englanniksi)
