Siirry sisältöön

Adolf (Cambridgen herttua)

Wikipediasta
Adolphus
Cambridgen ensimmäinen herttua
William Beecheyn maalaama muotokuva 1808
Hannoverin käskynhaltija
Valtakausi 24. lokakuuta 1816 – 20. kesäkuuta 1837
Syntynyt 24. helmikuuta 1774
Buckingham House, Lontoo, Ison-Britannian kuningaskunta
Kuollut 8. heinäkuuta 1850 (76 vuotta)
Cambridge House, Piccadilly, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta
Puoliso Augusta
Lapset Cambridgen herttua George
Prinsessa Augusta
Prinsessa Maria Adelaide
Koko nimi Adolphus Frederick
Suku Hannover
Isä Yrjö III
Äiti Charlotte von Mecklenburg-Strelitz
Nimikirjoitus

Adolphus Frederick, Cambridgen ensimmäinen herttua, Tipperaryn kreivi, Culloden paroni (24. helmikuuta 1774 Buckingham House, Lontoo, Ison-Britannian kuningaskunta – 8. heinäkuuta 1850 Cambridge House, Piccadilly, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) oli Ison-Britannian kuningasperheen jäsen ja sotamarsalkka, joka toimi Ison-Britannian kanssa personaaliunionissa olleen Hannoverin käskynhaltijana vuosina 1816–1837. [1][2][3]

Suku ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän oli kuningas Yrjö III:n ja kuningatar Charlotte von Mecklenburg-Strelitzin seitsemänneksi vanhin ja nuorin poika.[1][2] Hänellä oli 14 sisarusta. Hänen veljiään olivat Iso-Britannian ja Irlannin kuninkaat Yrjö IV sekä Vilhelm IV; Frederick, Yorkin ja Albanyn herttua; Ernest Augustus, Hannoverin kuningas; Sussexin herttua Augustus Frederick ja Edvard, Kentin ja Strathearnin herttua. Hänen sisariaan olivat Charlotte Württembergin kuningatarsekä Mary, Gloucesterin ja Edinburghin herttuatar.

Adolphus sai kotiopetusta kesään 1786 asti ja opiskeli sen jälkeen Göttingenin yliopistossa[3] Hannoverissa veljiensä prinssi Ernest Augustuksen ja prinssi Augustus Frederickin kanssa.

Sotilas-ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän aloitti sotilasuransa Hannoverin armeijassa.[3] Adolphuksesta tehtiin Hannoverilaisen kaartin jalkaväkirykmentin kunniaeversti vuosina 1789–1803. Hänen sotilaskoulutuksensa alkoi vuonna 1791, kun hän veli Ernest Augustuksen kanssa meni Hannoveriin opiskelemaan komentaja, kenttämarsalkka Wilhelm von Freytagin ohjauksessa. Hän palveli Freytagin esikunnassa Ensimmäisen liittokunnan sodan Flanderin sotaretken aikana vuonna 1793. Hän sai ensikosketuksen taisteluun Famarsissa 23. toukokuuta.

Prinssi Adolphus noin 4-vuotiaana nuorempien sisartensa prinsessa Maryn (1776–1857) ja prinsessa Sophian (1777–1848)kanssa, Benjamin West 1778
Nuori prinssi Adolphus 8-vuotiaana, Thomas Gainsborough 1782

Ranskan vallankumoussotiin liittyneen Hollannin-sotaretken aikana vuonna 1793 hän toimi brittien etujoukkojen komentajana ja haavoittui vakavasti sekä jäi vangiksi Hondschooten taistelussa 6. syyskuuta, mutta vapautettiin pian.[3] Hannoverin armeijan kenraalimajurina hän komensi isänpuoleisen isosetänsä, kenraali Johann Ludwig von Wallmoden-Gimbornin, alaisuudessa hesseniläistä prikaatia syksyllä 1794 ja komensi sen jälkeen Hannoverin kaartia sen Hollannin kautta tapahtuneen perääntymisen aikana. Saksassa hän komensi tarkkailujoukkojen prikaatia vuosina 1796–1798. Hänet ylennettiin Britannian armeijan everstiksi vuonna 1794 ja kenraaliluutnantiksi 24. elokuuta 1798. Vuonna 1800 ollessaan Hannoverin vaalituhtinaskunnassa hän osallistui kylän perustamiseen (osa Bremenin pohjoispuolella sijaitsevan nummien asutusta), joka nimettiin hänen mukaansa: Adolphsdorf (vuodesta 1974 osa Grasbergin asutusta).

Vuonna 1794 prinssi Adolphus pääsi jäseneksi Englannin parlamentin ylähuoneeseen.

Herttua Adolphus Frederick Kuninkaan saksalaisen legioonan komentajana vuonna 1806

Herttua

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1801 häntä varten luotiin Cambridgen herttuan sekä Tipperaryn kreivin arvot, ja seuraavana vuonna hänet nimitettiin valtakunnanneuvoston jäseneksi.[3] Adolphus sai vuonna 1803 vastuulleen Hannoverin puolustuksen, mutta hänet erotettiin pian tästä tehtävästä. Hänet ylennettiin sotamarsalkaksi vuonna 1813 ja nimettiin Hannoverin käskynhaltijaksi vuonna 1816. Kun Hannoverin vaaliruhtinaskunta korotettiin kuningaskunnaksi, Adolphuksesta tuli vuonna 1831 sen varakuningas. Kaksi vuotta myöhemmin hän säädätti Hannoverille uuden perustuslain. Britannian ja Hannoverin unioni purkautui vuonna 1837, jolloin herttua Adolphus palasi Englantiin ja asui siellä lopun ikänsä.[1][2][3]

Cambridgen herttua, prinssi Adolphus Frederick kuoli 8. heinäkuuta 1850 Cambridge Housessa, Piccadillyllä Lontoossa.[3] Hänet haudattiin Kew Gardensin alueella sijaitsevan St Annen kirkon juuri tätä tarkoitusta varten rakennettuun laajennusosaan. Puoliso, herttuatar Augusta eli 91-vuotiaaksi ja hänet haudattiin herttuan viereen vuonna 1889. Heidän jäännöksensä siirrettiin Windsorin linnan Pyhän Yrjön kappeliin vuonna 1930.

Cambridgen herttuatar Augusta, William Beechey 1818
Cambridgen herttua ja Hannoverin varakuningas Adolphus Frederick 1831-1837

Avioliitto ja jälkeläiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningas Yrjö IV:n ainoan perillisen, prinsessa Charlotte Augustan kuoltua vuonna 1817 herttualle annettiin tehtäväksi löytää morsian vanhimmalle naimattomalle veljelleen, 52-vuotiaalle Clarencen herttua Williamille (tuleva Vilhelm IV), toiveena saada kruununperillisiä. Charlotte Augusta oli ollut Yrjö III:n ainoa laillinen lapsenlapsi, vaikka kuninkaalla oli kaksitoista elossa olevaa lasta. Useiden epäonnistumisten jälkeen Clarencen herttua päätti valita Saksi-Meiningenin prinsessa Adelaiden, jonka kanssa hän avioitui heinäkuussa 1818. Täten herttua Adolphus oli vapaa löytämään itselleen oman morsiamen.

Cambridgen herttua Adolphus avioitui 7. toukokuuta 1818 Kasselissa ja uudelleen 1. kesäkuuta 1818 Buckinghamin palatsissa pikkuserkkunsa Hessen-Kasselin prinsessa Augustan Wilhelmina Louisan (1797–1889) kanssa. Augusta oli Hessen-Kasselin herttua Friedrichin ja Nassau-Usingenin prinsessa Carolinen tytär.

Heille syntyivät lapset:

  • George, Cambridgen herttua (26. maaliskuuta 1819 – 17. maaliskuuta 1904), naimisissa 1847 näyttelijätär Sarah Louisa Fairbrotherin kanssa; morganaattinen avioliitto solmittiin vuoden kuninkaallisen avioliittolain vastaisesti, eikä sitä tunnustettu lailliseksi; heille syntyi kolme FitzGeorge sukunimen saanutta poikaa, joista yhdellä oli jälkeläisiä
  • Augusta, Cambridgen prinsessa (19. heinäkuuta 1822 – 4. joulukuuta 1916), avioitui 1843 serkkunsa Mecklenburg-Strelitzin suurherttua Friedrich Wilhelmin kanssa; heillä oli kaksi poikaa, joista toinen eli aikuiseksi
  • Mary Adelaide, Cambridgen prinsessa (27. marraskuuta 1833 – 27. lokakuuta 1897), avioitui 1866 Teckin herttua Franzin kanssa; heillä oli neljä lasta, joista vanhin Mary of Teck, tuleva Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatarpuoliso.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Adolphus Frederick, 1st duke of Cambridge (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 14.1.2014.
  2. ↑ a b c Nordisk familjebok (1905), s. 1029 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 14.1.2014.
  3. ↑ a b c d e f g Adolphus Frederick, 1st duke of Cambridge | Military Leader, Prussian General, German Prince | Britannica www.britannica.com. Viitattu 2.6.2025. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Adolf_(Cambridgen_herttua)&oldid=23331646”