Lauri Pelkonen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee jääkäriä. Valtiopäivämies Lauri Pelkosesta on eri artikkeli.
Lauri Arvid Pelkonen

Lauri Arvid Pelkonen (2. syyskuuta 1894 Pyhäjärvi Vpl21. tammikuuta 1918 Taavetti, Luumäki) oli suomalainen jääkäri.[1][2] Hän oli sotilaskoulutuksensa Saksassa saanut jääkäri, joka sai tulikasteensa ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella. Myöhemmin hänestä tuli ensimmäinen kaatunut jääkäri Suomen sisällissodassa.

Perhe ja opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Jaakko Pelkonen ja Amanda Karoliina Lindroos. Pelkonen kirjoitti ylioppilaaksi Käkisalmen yhteiskoulusta vuonna 1913 ja liittyi Karjalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Kauppakorkeakoulussa vuosina 1913–1914.[1][2]

Jääkärikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän työskenteli opettajana Väisälän Särkisalon kansakoulussa vuonna 1914 ja kirjurina Hiitolan-Raasulin rautatienrakennustyömailla vuonna 1915 ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 30. tammikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Schmardenissa sekä Aa-joella. Pataljoona rintamalta paluun jälkeen Pelkonen siirrettiin 2. konekiväärikomppaniaan 10. heinäkuuta 1917. Hän osallistui vuonna 1917 Polangenissa järjestetyille erikoiskursseille (pommarikurssi).[1][2]

Suomen sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aselaiva S/S Equity

Jääkäri Lauri Pelkonen 2. konekiväärikomppaniasta palasi suomeen aselaiva S/S Equityllä Merikarvialle 3. komennuskunnan mukana. Laiva lähti Saksasta 2. joulukuuta 1917, hänen mukanaan tulivat Gewehrführerit: Bertel Petrelius myöh. Pertamo 1. kk. komppaniasta, Ilmari Viljanen 1. kk. komppaniasta, Volter Asplund 2. kk. komppaniasta, Kaarlo Kaarlonen 2. kk. komppaniasta, Hilfsgewehrführerit: Pekka Heikka 2. kk. komppaniasta, Hans Nehrman 1. kk. komppaniasta, Viljo Brander myöh. Paloheimo 1. kk. komppaniasta, Aarne Salminen 2. kk. komppaniasta ja Onni Purhonen 1. kk. komppaniasta, Jääkärit: Yrjö Väinönheimo 2. kk. komppaniasta, Nestori Karhula 2. kk. komppaniasta, Urho Sihvonen 1. kk. komppaniasta, Toivo Pursiainen 2. kk. komppaniasta, Juhana Vakkilainen 1. kk. komppaniasta, Matti Yrjö Välikangas 1. kk. komppaniasta, Albert Rosenholm 1. kk. komppaniasta, Vilho Korte 2. kk. komppaniasta, Otto Nenonen 2. kk. komppaniasta, Felix Dickert 3. komppaniasta, Johan Benjamin Jauhiainen 1. kk. komppaniasta, Lauri Rantasalo 1. kk. komppaniasta ja sähköttäjänä jääkäri Karl Edvard Nyström tiedonantojoukkueesta.[3]

Suomeen palattuaan Pelkonen (peitenimellä Kitunen) komennettiin "Uuden metsätoimiston määräyksestä" Lappeenrantaan suojeluskuntakouluttajaksi ja edelleen suojeluskunnan johtajaksi Taavettiin. Lappeenrannan piirissä Pelkonen toimi sisällissodan alkuun saakka perustaen suojeluskuntia ja kouluttaen niihin miehiä. Koulutustehtäviä hän suoritti muun muassa Lappeella, Savitaipaleella, Luumäellä ja Joutsenossa.[1][2]

Pelkosen kohtalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuun 19. päivänä 1918 suorittivat Taavetin suojeluskuntalaiset punaisille tarkoitetun aselastin kaappaamisen Somerin pysäkillä. Kaksi päivää myöhemmin Lappeenrannan työväen järjestyskaarti lähti hakemaan aselastia takaisin. Pelkonen sai surmansa syntyneessä Taavetin kahakassa ensimmäisenä jääkärinä sisällissodassa. Kuollessaan hän oli naimaton ja kirjoilla Pyhäjärvellä. Hän menehtyi rinnan lävistäneeseen luotiin ja hänet on haudattu yksityishautaan Pyhäjärven hautausmaalle.[4][5][6]

Taavetissa Pelkosen kuolinpaikalla nykyisten Marttilan- ja Jääkärinteiden risteyksessä on vuonna 1933 paljastettu muistomerkki.


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Haapala, Pertti & Hoppu, Tuomas (toim.): Sisällissodan pikkujättiläinen. Porvoo: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35452-0.
  • Jernström E: Jääkärit maailmansodassa. Sotateos oy: Helsinki 1933.
  • Toim. J. Suomalainen, J. Sundvall, E. Olsoni ja A. Jaatinen: Suomen jääkärit osa I, Oy Sotakuvia Kuopio 1933.
  • Suomen sotasurmat 1914–1922 © 2001- Valtioneuvoston kanslia, Suomi Finland.
  • Toim. Donner, Svedlin ja Nurmio: Suomen vapaussota I–VIII, Gummerus Jyväskylä 1920–1925.
  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975
  3. Jernström 1933: 153–154.
  4. Suomen sotasurmat 1914–1922
  5. Suomen jääkärit I
  6. Haapala, Pertti & Hoppu, Tuomas (toim.): Sisällissodan pikkujättiläinen. Porvoo: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35452-0.