Lauri Orispää
Kaarlo Lauri Orispää, sukunimi aik. Fröjdman (23. kesäkuuta 1907 – 7. huhtikuuta 1984)[1][2] oli suomalainen Tampereella asunut varatuomari, Akateemisen Karjala-Seuran aktiivi ja myöhemmin sukututkija.
Orispään vanhemmat olivat pankinjohtaja, oikeusneuvosmies Kaarlo Herman Yrjö Fröjdman (1872–1946) ja Aili Johanna Lönnqvist (1882–1939). [3]
Akateemisessa Karjala-Seurassa aktiivisesti toiminut Orispää oli jatkosodan aikana kapteenin arvoisena suomalaisten Itä-Karjalan miehityshallinnossa Soutjärven vepsäläisalueen aluepäällikkönä. Olavi Paavolainen kuvasi Synkkä yksinpuhelu -kirjassaan kriittisesti ”Vepsän kuninkaaksi” kutsumaansa Orispäätä. [4][5].
Orispää toimi Ulvilan kihlakunnan henkikirjoittajana asuen Raumalla. Orispää toimi Tampereen työväenopiston sukututkimuskurssin opettajana 1978–1979 ja hänen aloitteestaan perustettiin keväällä 1979 Tampereen seudun sukututkimusseura ry. Orispäästä tuli seuran kunniajäsen 1983. [6]
Kirsti ja Lauri Orispään toinen poika toimi maaoikeustuomarina Rovaniemellä.
Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kapteeni von Rintelen : Salainen hyökkääjä : erään Saksan valvontaosaston upseerin sodanaikaiset muistelmat ; englanninkielestä suomentanut Lauri Orispää. WSOY 1939
- Vitalis Pantenburg : Venäjä uhkaa Pohjolaa. WSOY 1939 (alkuteos Russlands Griff um Nordeuropa)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jussi Rainio : Lauri Orispää Äänis-Vepsän aluepäällikkönä. Tampereen seudun sukututkimusseuran vuosikirja V:2 1983–1984 (Vuosikirjan artikkeli digitoituna Tampereen seudun sukututkimusseuran sivuilla)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kirkko Helsingissä: Orispää Kaarlo Lauri, Hietaniemen hautausmaa, alue 03, kortteli 028, rivi 12, paikkanumero 00222 hautahaku.fi. Viitattu 1.8.2021.
- ↑ Vuosikirja V: 2 (1983–1984), s. 71. Tampere: Tampereen seudun sukututkimusseura r.y., 1984.
- ↑ Geni.com : Kaarlo Lauri Orispää / Fröjdman
- ↑ Antti Laine: Lapsia piikkilangan takana eli historian monta totuutta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Antti Vesikko : Kansakunnan resonoivat muistot – Olavi Paavolaisen jatkosodan päiväkirja Synkkä yksinpuhelu I–II (1946) kansallisen identiteettiprojektin uudelleenarviona, Valtio-opin pro gradu -tutkielma, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto 2011, Orispäästä s. 153, 195
- ↑ Tampereen seudun sukututkimusseuran historiaa
|
