Lauri Kaunisvesi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lauri Jalmari Kaunisvesi (2. elokuuta 1896 Ullava5. lokakuuta 1954) oli suomalainen jääkäriluutnantti. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Jeremias Kaunisvesi ja Marja Fredrika Niemelä. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1921 Anna Maria Honkasen kanssa.[1][2]

Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaunisvesi kävi kansakoulun ja jääkäriprikaatin aliupseerikoulun vuonna 1919 sekä Jalkaväen kapitulanttikoulun vuonna 1926. Ammattienedistämislaitoksen puukaasutinkurssin hän suoritti vuonna 1940.[1][2]

Jääkärikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkäripataljoona 27:n 1. komppania.

Kaunisvesi työskenteli maanviljelijänä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 16. helmikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella, mistä hän joutui sairaalahoitoon 5. lokakuuta 1916 eikä sen jälkeen palannut enää pataljoonan yhteyteen.[1][2]

Sisällissodan jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaunisvesi palasi takaisin Suomeen sisällissodan jälkeen 29. marraskuuta 1918 ja astui Suomen armeijaan asevelvollisena ja hänet sijoitettiin jääkäriprikaatin polkupyöräosastoon, missä hän palveli 24. huhtikuuta - 2. marraskuuta 1919 välisen ajan. Asevelvollisuusajan päätyttyä hän astui armeijan palvelukseen 1. tammikuuta 1920 ja hänet sijoitettiin koulutusaliupseeriksi Kaartin jääkäripataljoonan 4. komppaniaan, mistä hän siirtyi 18. helmikuuta 1920 Käkisalmen läänin rykmentin III pataljoonan 2. komppaniaan.[1][2]

Armeijasta hän erosi 20. huhtikuuta 1921 ja siirtyi Rajavartiolaitoksen palvelukseen 15. toukokuuta 1921 ja hänet sijoitettiin Kannaksen rajavartiostoon, missä hän palveli 31. heinäkuuta 1921 saakka. Takaisin armeijan palvelukseen Kaunisvesi siirtyi 1. syyskuuta 1921 koulutusaliupseeriksi Karjalan kaartin rykmentin 1. komppaniaan, mistä hänet siirrettiin 1. kesäkuuta 1923 Polkupyöräpataljoona 1:n 1. komppanian vääpeliksi.[1][2]

Armeijasta hän erosi toistamiseen 31. lokakuuta 1923. Mutta routa porsaan kotiin ajoi ja hän astui jälleen palvelukseen 1. joulukuuta 1923 Savon jääkärirykmenttiin ja hänet sijoitettiin rykmentin varusmestariksi. Varusmestarina hän toimi 31. heinäkuuta 1924 saakka, jolloin hän siirtyi koulutusaliupseeriksi ja komppanian vääpeliksi Karjalan kaartin rykmenttiin. Rykmentissä hän palveli 17. maaliskuuta 1927 saakka, jolloin hänet siirrettiin koulutusaliupseeriksi Kuormastopataljoonaan (tunnettiin myöhemmin nimellä Huoltopataljoona ja Huoltorykmentti). Kuormastopataljoonassa hänet sijoitettiin 2. palkkausluokan autonkuljettajaksi ja 1. heinäkuuta 1936 alkaen kuorma-autojoukkueen johtajaksi ja myöhemmin automestariksi.[1][2]

Talvi- ja jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaunisvesi osallistui talvisotaan Autokeskuksen päällikkönä ensin II armeijakunnassa ja myöhemmin I armeijakunnassa. Välirauhan aikana hän jatkoi entisessä toimessaan, kunnes hänet siirrettiin armeijakunnan 1. polttoaineosastolle ja edelleen I armeijakunnan autokeskuksen päälliköksi. Jatkosodan puhjettua hänet komennettiin autotarkastajaksi 10. divisioonan esikuntaan, mistä hänet siirrettiin vuonna 1942 kuljetusupseerin apulaiseksi Kenttätykistörykmentti 9:n I patteristoon. Vielä samana vuonna hänet siirrettiin autoupseeriksi Viestipataljoona 10:n esikuntaan, missä hän palvelikin sodan loppuun saakka. Sotien jälkeen Kaunisvesi palveli autoupseerina Viestirykmentissä vuoteen 1945 saakka, jolloin hän erosi vakinaisesta palveluksesta. Hänet haudattiin Huutijärvelle.[2]

Ampumaurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaunisvesi oli Suomen ampujainliiton erikoismestari kivääri- ja pistooliammunnassa sekä mestari pienoiskivääriammunnassa.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d e f g h Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975