Lauri Saari (jääkäri)

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Lauri Johannes Saari)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lauri Johannes Saari

Lauri Johannes Saari (10. joulukuuta 1893 Rymättylä13. tammikuuta 1931) oli suomalainen jääkäriliikkeeseen kuulunut everstiluutnantti. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Matti Mikkola ja Maria Sofia Virola. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1918 Eine Blyhin kanssa.[1][2]

Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saari kävi viisi luokkaa Turun suomalaista lyseota ja Turun kauppaopiston vuosina 1911–1913. Hän suoritti Sotakorkeakoulukurssin Saksassa vuosina 1923–1925 ja sai Suomen sotakorkeakoulun diplomin vuonna 1926.[1][2]

Jääkäriaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikealalla toiminut Saari kiinnostui itsenäisyysaatteesta ja liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan 26. marraskuuta 1916, josta hänet siirrettiin pataljoonan 4. komppaniaan 21. joulukuuta 1915 . Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Rintamapalveluksensa jälkeen hän osallistui Polangenissa järjestetyille erikoiskursseille (pommarikurssi).[1][2]

Suomen sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös: Suomen sisällissota
5. jääkäripataljoonan komppanianpäälliköt Pilppulassa 23. huhtikuuta 1918. Vasemmalta: Gustav Bertel Paulig, Hjalmar Fridolf Strömberg myöh. Siilasvuo, Lauri Johannes Saari ja Kaarlo Herman Kaarlonen

Saari saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana yliluutnantiksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan komppanianpäälliköksi 3. jääkärirykmentin 5. jääkäripataljoonan 1. komppaniaan, jonka päällikkönä hän otti osaa Tampereen saartoon ja Viipurin valloitukseen.[1][2]

Sisällissodan jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisällissodan jälkeen Saari palveli edelleen 3. Jääkärirykmentissä, jolla sittemmin on ollut nimet Savon jääkärirykmentti n:o 3 ja Uudenmaan rykmentti. Hänet komennettiin 19. kesäkuuta 1918 alkaen 2. pataljoonan komentajan viransijaiseksi, mistä tehtävästä hänet siirrettiin 7. huhtikuuta 1919 Savon jääkärirykmentin 8. komppanianpäälliköksi. Armeijasta hän erosi 22. lokakuuta 1919 ja liittyi suojeluskuntajärjestöön ja hänet sijoitettiin paikallispäälliköksi Kuopion suojeluskuntaan. Kuopion suojeluskunnassa hän palveli 1. marraskuuta 1919 – 1. marraskuuta 1920 välisen ajan, jonka jälkeen hänet määrättiin 1. marraskuuta 1920 alkaen Kuopion suojeluskuntapiirin päälliköksi. Suojeluskunnasta hän erosi 30. elokuuta 1930. Hän kuoli keuhkotautiin 13. tammikuuta 1931.[1][2]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
  • Toim. J. Suomalainen, J. Sundvall, E. Olsoni ja A. Jaatinen: Suomen jääkärit osa I, Oy Sotakuvia Kuopio 1933.
  • Suomen sotasurmat 1914-1922 © 2001- Valtioneuvoston kanslia, Suomi Finland.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975