Laura Boldrini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Laura Boldrini
Laura Boldrini 2016.jpg
Italian edustajainhuoneen puhemies
16. maaliskuuta 2013 – 22. maaliskuuta 2018
Edeltäjä Gianfranco Fini
Seuraaja Roberto Fico
Henkilötiedot
Syntynyt28. huhtikuuta 1961 (ikä 60)
Macerata, Italia
Tiedot
Puolue Demokraattinen puolue (2019–)
Muut puolueet Sitoutumaton (2018–2019)
Sinistra Italiana (2016–2017)
Sinistra Ecologia Libertà (2013–2016)
Tutkinnot Rooman Sapienza-yliopisto
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
lauraboldrini.it

Laura Boldrini (s. 28. huhtikuuta 1961 Macerata[1]) on italialainen poliitikko ja entinen Yhdistyneiden kansakuntien virkamies. Hän toimi Italian edustajainhuoneen puhemiehenä vuosina 2013–2018.

Ennen poliittista uraansa Boldrini opiskeli lakia Rooman Sapienza-yliopistossa, mistä hän valmistui vuonna 1985. Sen jälkeen hän työskenteli Radiotelevisione Italianan toimittajana.[2] Myöhemmin hän työskenteli YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestössä ja pakolaisjärjestö UNHCR:n Italian-tiedottajana.[3] Tultuaan valituksi Italian edustajainhuoneen puhemieheksi vuonna 2013 hän alkoi vaatimaan naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista lakia.[2] Hän myös kritisoi italialaisten poliittisten virkanimien sukupuolittuneisuutta vaatimalla, että hänestä käytettäisiin feminiinistä muotoa la presidente maskuliinisen il presidenten sijasta.[4] Menneisyys YK:n pakolaisjärjestössä teki hänestä epäsuositun hahmon maahanmuuttokriittisten italialaisten keskuudessa, minkä vuoksi häneen on kohdistunut lukuisia uhkauksia.[5] Boldrini syytti itseensä kohdistumista uhkauksista silloista sisäministeri Matteo Salvinia.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BOLDRINI Laura - Presidente della Camera Italian edustajainhuone. Viitattu 3.3.2020.
  2. a b The MP fighting to stop violence against women The Local. 6.2.2014. Viitattu 3.3.2020.
  3. Töyrylä, Katriina: Vasemmiston Laura Boldrini Italian alahuoneen johtoon Yle uutiset. 16.3.2013. Viitattu 3.3.2020.
  4. Laura Boldrini: La Presidente Politico. Viitattu 3.3.2020.
  5. Mäkelä, Katriina: Valeuutisia, riitelyä arabiankielisten pääsymaksuista, taistelua aborttioikeuden puolesta - Tällaisia ovat Italian vaalien viisi tärkeintä naisehdokasta Iltalehti. 2.3.2018. Viitattu 3.3.2020.
  6. Galindo, Gabriela: Laura Boldrini: Salvini led ‘terrifying campaign’ against me Politico. 21.6.2018. Viitattu 3.3.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]