Laukaan kirkonkylän työväentalo
| Laukaan kirkonkylän työväentalo | |
|---|---|
| Laukaan kirkonkylän työväentalo | |
| Osoite |
Laukaan asema, 41350 Laukaa |
| Sijainti | Laukaa |
| Valmistumisvuosi | 1914 (1917; 1954) |
| Rakennuttaja | Laukaan kirkonkylän työväenyhdistys |
| Omistaja | yksityisomistuksessa |
| Runkorakenne | hirsi, lauta |
| Kerrosluku | 1 |
 |
|
Laukaan kirkonkylän työväentalo sijaitsee Laukaan kirkonkylässä. Se edustaa työväentalorakentamiselle ominaista rakennustyyppiä ja on rakennushistoriallisesti arvokas.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laukaan kirkonkylän työväenyhdistys on perustettu vuonna 1906 Kuntalassa. Vuonna 1911 ostettiin tontti Tiehuhdanmaalta. Vuonna 1913 ostettiin lautaa Suolahden sahalta ja rakennettiin väliaikainen rakennus, jonka urakoi Otto Lehtonen. Myös talkoita tehtiin. Tämä rakennus oli vain kesäaikaan käytössä. Se oli yksihuoneinen lautarakennus, ja se paloi vuonna 1913. Heti palon jälkeen ryhdyttiin hankkimaan uutta taloa. Yhdistys osti Joonas Viljaselta Leinolasta tuparakennukset. Se pystytettiin palaneen rakennuksen kivijalalle. Työ tehtiin pääosin talkoilla. Ensin rakennettiin sali, joka valmistui vuonna 1914. Vuonna 1917 työväentaloa laajennettiinu. Salia jatkettiin, ja lisäksi rakennettiin vahtimestarin huone, puffetti ja eteinen ja todennäköisesti myös näyttämö.[1]
Sisällissodan aikana vuonna 1918 työväentalolla säilytettiin punavankeja Laukaasta ja Laukaan ympäristöstä. Vankileiri oli talolla kymmenen viikkoa.[1]
Vuonna 1944 työväentalon ravintola ja näyttämö oli linnoitusporukan ruokalana, ja työväentalon tontille oli rakennettu parakkikylä.[1]
Vuonna 1969 työväentalo myytiin kunnossapitovaikeuksien vuoksi ja käytön vähentyessä.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talo on osittain hirsi- ja osittain lautarunkoinen ja satulakattoinen rakennus. Katteena oli aluksi päre, ja se on myöhemmin vaihdettu huopaan. Rakennuksen perusta on harmaakivestä ja betonista.[1]
Talossa on sali näyttämöineen, ravintola, keittiö, narikka ja eteinen ja portaat yläkertaan, missä on vahtimestarin huone. Vuoden 1954 remontissa tehtiin keittiöstä ja narikasta uusi keittiö, pieni eteinen hävisi ja lisäksi rakennettiin elokuvahuone. Pihapiirissä on sauna, ja aiemmin siellä oli myös putka sekä wc:t.[1]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talo on vuoden 1979 tiedon mukaan ollut yksityisellä varastona.[1]