Lasivaskitsat

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lasivaskitsat
Ophisaurus ventralis
Ophisaurus ventralis
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Liskot Sauria
Heimo: Vaskitsat Anguidae
Suku: Lasivaskitsat Ophisaurus
Daudin, 1803
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Lasivaskitsat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Lasivaskitsat Commonsissa

Lasivaskitsat (Ophisaurus) on vaskitsojen suku.

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joidenkin muiden vaskitsojen tapaan myös lasivaskitsat muistuttavat erehdyttävästi käärmeitä, vaikka ne tosiasiassa ovat raajattomia liskoja. Nimensä lasivaskitsat ovat saaneet siitä, että niiden häntä katkeaa hyvin helposti. Tästä on hyötyä, kun jokin petoeläin ahdistelee lasivaskitsaa. Kiemurteleva häntä harhauttaa saalistajaa, ja lasivaskitsa pääsee pakoon.

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lasivaskitsat ovat liskoja ja ovat läheistä sukua varaaneille ja gilaliskoille.

Seltopusikki (Pseudopus apodus) luokiteltiin ennen lasivaskitsoihin, mutta siirrettiin myöhemmin sukuun Pseudopus neljän sukupuuttoon kuolleen lajin kanssa. Se on yleinen Kaakkois-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Seltopusikki viihtyy peihmeikköjen ja kasvillisuuden lomassa ja piileskelee mielellään kivien koloissa. Se saattaa kasvaa jopa 1,2 metriä pitkäksi.

Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lasivaskitsoihin luokitellaan 13 lajia:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gerard Chesire: ”Matelijat”, Tiikeri ja gaviaali - Eläinsanakirja, s. 104. Suomentanut Sakari Hyrkkö. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 2007. ISBN 978-951-0-32614-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä matelijoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.