Lars Vivallius

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lars Vivallius (nimi alun perin Lars Svensson; 1605 Vivalla, Örebro6. huhtikuuta 1669 Tukholma) oli ruotsalainen runoilija ja seikkailija, joka istui vankina Kajaanin linnassa seitsemän vuoden ajan 1634–1641.

Vivallius syntyi Örebron lähellä sijainneessa Vivallan talossa, jonka mukaan hän otti myös sukunimensä. Vivallius kävi koulua Örebrossa ja hän kirjoittautui opiskelemaan Uppsalan yliopistoon keväällä 1623. Opiskeltuaan kahden vuoden ajan Uppsalassa Vivallius lähti 1625 kiertelemään ympäri Eurooppaa, syyksi on arveltu seikkailunhalua sekä pyrkimystä opiskella vieraita kieliä. Varaton Vivallius liikkui sitten ympäri Eurooppaa kiertolaisena, oli palkkasotilaanakin Hollannissa ja hän esiintyi myös välillä ruotsalaisena aatelismiehenä, vapaaherra Erik Gyllenstiernana vaikka olikin talonpoikaista sukua. Vivallius oli vangittuna varkaudesta Nürnbergissä 1628–1629.

Vivallius matkasi 1629 Tanskassa ja esiintyi jälleen kerran aatelismiehenä. Hän onnistui menemään naimisiin skånelaisen aatelisen Ulf Gripin tyttären kanssa. Kun Vivalliuksen petos paljastui, hänet tuomittiin pitkällisen oikeuskäsittelyn jälkeen vankilaan ja hänet vietiin 1634 kärsimään tuomiotaan syrjäiseen Kajaanin linnaan. Vivalliuksen avioliitto julistettiin mitättömäksi.

Vivallius vapautui lukuisien armonanomusten jälkeen 1641 ja hän asettui asumaan Tukholmaan. Hän oli hankkinut pitkällisen oikeudenkäyntinsä ja vankeusaikansa aikana hyvät käytännön lainopilliset tiedot ja hän saattoi siksi ryhtyä harjoittamaan asianajajan tointa. Vivallius meni naimisiin tukholmalaisen kapakoitsijan 16-vuotiaan tyttären Malin Ellertzin kanssa ja heille syntyi neljä lasta. Vivallius sai De la Gardien perheen avulla itselleen vuonna 1647 sotatuomarin (auditör) viran henkivartiokaartissa ja hän hoiti tätä virkaa vuoteen 1651 saakka. Vuonna 1645 Vivallius osti vanhan kotitalonsa Vivallan ja asui sitten siellä perheensä kanssa. Vivallius sai pian huonon maineen kotiseutunsa talonpoikien keskuudessa nostettuaan heitä vastaan useita oikeusjuttuja.

Vuonna 1657 Vivallius asettui asumaan Örebrohon mutta hän kävi edelleen usein Tukholmassa hoitamassa vireillä olleita oikeusjuttujaan. Vivallius kuoli Tukholmassa keväällä 1669 pitkällisen sairauden jälkeen ja hänet haudattiin Katariinan kirkon hautausmaalle Tukholmaan.

Vivallius kirjoitti ensimmäisen runonsa 1625 kuolleen opiskelijatoverinsa muistolle. Hän kirjoitti lähes kaikki runonsa ollessaan vangittuna Nürnbergissä, Tanskassa, Tukholmassa ja Kajaanissa. Vankilasta päästyään Vivallius lopetti runoilemisen lähes tyystin ja julkaisi vain pari merkityksetöntä latinankielistä runoa. Tunnettuja Vivalliuksen runoja ovat muun muassa Ack, Liberias, tu ädle ting, Varer nu glad, mine fiender all ja Klage-Wijsa, Öfwer Thenna torra och kalla Wååhr (1642). Vivalliuksen on arveltu myös kääntäneen ruotsiksi saksalaisen runoilijan Martin Opitzin runon Väll den, som vidt af höga klippor ja muokanneen sanat ruotsalaiseen virteen Till dig av hjärtans grunde. Vivallius tunnetaan ennen kaikkea tunnelmarunoilijana.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Lars Wivallius