Lapsinero
Lapsinero tai ihmelapsi on poikkeuksellisen lahjakas lapsi, joka kykenee jollain alueella aikuismaisiin, jopa ammattilaistasoisiin suorituksiin.[2] Jonkun lapsen nimeäminen neroksi on määritelmäkysymys, kuten nerous ylipäätään.[1]
Lapsineroja on eniten musiikissa, shakissa ja matematiikassa, koska ne ovat aloja, joissa on selvä ja johdonmukainen rakenne tai säännöt. Lapsineroja on vähemmän sellaisilla aloilla, jotka ovat vaikeammin mitattavia.[2]
Lapsinerot syntyvät usein tavallisiin perheisiin. Poikkeuslahjakkuuden kehittymisessä on kyse psykologisten, sosiologisten, biologisten ja historiallisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta.[2] Lapsinerot katoavat yleensä julkisuudesta murrosiän jälkeen, ja heistä kasvaa tavallisia aikuisia. Joistakin harvoista lapsineroista kehittyy aikuisena oman alansa mestareita.[2][1]
Kuuluisia lapsineroja ja ihmelapsia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
- Arthur Rimbaud
- Blaise Pascal
- José Raúl Capablanca
- David Helfgott
- Frédéric Chopin
- Heimo Haitto
- Jeremy Bentham
- Maria Gaetana Agnesi
- Karl Friedrich Gauss
- Murray Gell-Mann
- S. E. Hinton
- Michael Jackson
- Thomas Chatterton
- Thomas Young
- Pablo Picasso
- William James Sidis
- Felix Mendelssohn
- Wolfgang Amadeus Mozart
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Jari Sinkkonen: Ihmelapsen huippulahjakkuus on sekä siunaus että kirous Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2011. Viitattu 4.4.2022.
- ↑ a b c d Kari Uusikylä: Yhdeksänvuotias ”lapsinero” kariuusikyla.com. 23.11. 2019. Viitattu 4.4.2022.