Laplatanjokidelfiini

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Laplatandelfiini)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Laplatanjokidelfiini
Laplatanjokidelfiinin koko suhteessa ihmiseen
Laplatanjokidelfiinin koko suhteessa ihmiseen
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut [1]
Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Valaat Cetacea
Alalahko: Hammasvalaat Odontoceti
Yläheimo: Jokivalaidensukuiset valaat Platanistoidea
Heimo: Iniidae[2]
Suku: La-platan jokidelfiini[3]
Pontoporia
Gray, 1846
Laji: blainvillei
Kaksiosainen nimi
Pontoporia blainvillei
(Gervais & d’Orbigny, 1844)
Levinneisyyskartta
Laplatanjokidelfiinin levinneisyys
Laplatanjokidelfiinin levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Laplatanjokidelfiini Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Laplatanjokidelfiini Commonsissa

Laplatanjokidelfiini[4] eli platanvalas[5] (Pontoporia blainvillei) on Etelä-Amerikan kaakkoisrannikolla esiintyvä hammasvalaslaji, joka kuuluu heimoon Iniidae[2]. Se on sukunsa Pontoporia ainoa laji. Laplatanjokidelfiini luokitellaan toisinaan heimon Pontoporiidae ainoaksi lajiksi[6] tai osaksi jokivalaita (Platanistidae)[5]. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on rannikkojokidelfiini.[4]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimestään huolimatta laplatanjokidelfiini ei kuulu delfiineihin vaan jokivalaidensukuisiin valaisiin ja on ainoa yläheimon valaista, joka elää suolaisen veden alueella. Kooltaan naaraat ovat suurempia kuin koiraat. Naaraat voivat kasvaa 137–177 cm pitkiksi ja koiraat 121–158 cm pitkiksi.[7] Laplatanjokidelfiinillä on lajin kokoon suhteutettuna pisin kuono kuin millään muulla valaalla – aikuisilla yli 15 % ruumiin pituudesta. Laplatanjokidelfiinit elävät yli kaksikymmentävuotiaiksi. Naarat tulevat sukukypsiksi viisivuotisina. Odotusaika naarailla on 10–11 kuukautta ja poikaset kasvavat aikuisiksi muutamassa vuodessa.

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleensä laplatanjokidelfiinit uivat yksinään tai pienissä ryhmissä. Valaat syövät pääasiassa kaloja, mutta myös mustekaloja ja katkarapuja. Laplatanjokidelfiinit ovat itse ravintona miekkavalaille ja joillekin hailajeille.

Uhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman luonnonsuojeluliitto on listannut laplatanjokidelfiinin vaarantuneiden lajien joukkoon. Vuonna 2000 valaita arveltiin olevan noin 20 000 kappaletta, mutta 2,1–10,8 % kannasta jää vuosittain kiinni ajoverkkoihin.[8] Verkkoihin takertumisen lisäksi myös ympäristömyrkyt kuten DDT ovat vähentäneet kantaa. Kannan nykyistä määrää ja kannan vuosittaista kasvua ei tunneta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Reeves, R., Dalebout, M., Jefferson, T.A., Karkzmarski, L., Laidre, K., O’Corry-Crowe, G., Rojas-Bracho, L., Secchi, E., Slooten, E., Smith, B.D., Wang, J.Y. , Zerbini, A.N. & Zhou, K.: Pontoporia blainvillei IUCN Red List of Threatened Species. Version 2017.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.11.2017. (englanniksi)
  2. a b Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Pontoporia blainvillei Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 4.11.2017. (englanniksi)
  3. Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) 2008. Viitattu 4.11.2017.
  4. a b Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet (vahvistamaton ehdotus nisäkkäiden nimiksi) 2008. Viitattu 4.11.2017.
  5. a b Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 2. Iilimato–Leopardit, s. 484. Keuruu: Otava, 1974. ISBN 951-1-01422-6.
  6. Culik, Boris M.: Review of Small Cetaceans. Distribution, Behaviour, Migration and Threats, s. 12. Bonn, Germany: UNEP/CMS Secretariat, 2004. ISBN 3937429026. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 4.11.2017). (englanniksi)
  7. http://www.cms.int/reports/small_cetaceans/data/P_blainvillei/p_blainvillei.htm
  8. http://www.cms.int/reports/small_cetaceans/data/P_blainvillei/p_blainvillei.htm