Lallukan talo
| Lallukan talo | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Vokzalnaja ulitsa 7 (ent. Repolankatu) |
| Sijainti |
 Viipuri |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | liike- ja asuintalo |
| Valmistumisvuosi | 1906 |
| Suunnittelija | Allan Schulman |
| Julkisivumateriaali | punagraniitti |
| Kerrosluku | 4 |
 |
|
Lallukan talo on Viipurin Repolan kaupunginosassa sijaitseva vuonna 1906 valmistunut liike- ja asuinrakennus, jossa toimii nykyään muun muassa Taidekeskus Salmelan ylläpitämä suomalainen taiteilijaresidenssi. Talon on suunnitellut arkkitehti Allan Schulman. Sitä on sanottu yhdeksi Viipurin kauneimmista rakennuksista.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tyylisuunnaltaan kansallisromantiikkaa edustava rakennus valmistui Repolankadun (nyk. Vokzalnaja ulitsa) ja silloisen Viskaalinkadun (myöh. Lallukankatu, nyk. Majakovskogo ulitsa) kulmaan kauppaneuvos Juho Lallukan omistaman Häkli, Lallukka ja Kumpp. Oy:n uudeksi toimitaloksi. Arkkitehti Schulmanin lisäksi Lallukan tiedetään itse osallistuneen aktiivisesti talon suunnitteluun. Rakennuksen katutasossa oli yrityksen toimitiloja ja Juho Lallukka asui perheineen toisen kerroksen kulmahuoneistossa.[2]
Pääsisäänkäynnin sekä sisäpihalle vievän portin molempia puolia koristivat kuvanveistäjä Eemil Halosen tekemät ihmisfiguurit[3] ja sisätiloissa puolestaan oli lukuisten suomalaisten taidemaalarien teoksia.[4] Halosen veistokset eivät enää ole paikoillaan, mutta Viljelijän vaimo -niminen naishahmo on nykyään sijoitettuna Monrepos’n puistoon Viipurin Linnasaareen.[5]
Taiteilijaresidenssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2006 Lallukan taloon päätettiin perustaa suomalainen taiteilijaresidenssi.[6] Rakennuksen julkisivua entisöitiin aluksi Venäjän kulttuuriministeriön valvonnassa ja vuosina 2008–2010 Lallukan perheen asuinhuoneistossa tehtiin Arkkitehtitoimisto Riitta Vesalan suunnittelema remontointi taiteilijahuoneistoksi. Residenssi sisustettiin suomalaisen Artekin huonekaluilla. Wiipurin taiteilijaresidenssiksi nimetty huoneisto vihittiin käyttöön huhtikuussa 2010. Taidekeskus Salmelan käynnistämää hanketta tuki myös Alfred Kordelinin säätiö.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Viipurin taiteilija-ateljee avautui 22.4.2010. Keski-Pohjanmaa. Arkistoitu 3.11.2014. Viitattu 3.11.2014.
- ↑ Juho Lallukan elämäntarina s. 3. Härskeensaaren Haikoset. Viitattu 3.11.2014.
- ↑ Meurman, Otto-Iivari: ”Viipurin arkkitehdit”, s. 42. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Lappeenranta 1976. ISBN 951-95402-2-9. Teoksen verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Juho ja Maria Lallukka (Arkistoitu – Internet Archive) Räisälä - pitäjä Karjalan kannaksella. Viitattu 3.11.2014.
- ↑ Viipurin pitäjäläinen (Arkistoitu – Internet Archive) 1/2014, s. 30. Viitattu 3.11.2014.
- ↑ Suomalainen taiteilijaresidenssi Viipuriin 1.2.2007. Suomen Kuvalehti. Viitattu 3.11.2014.
- ↑ Taidekeskus Salmelan Wiipurin ateljee on otettu käyttöön 22.4.2010. Finland Festivals. Viitattu 3.11.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lallukan talo Wikimedia Commonsissa
- Wiipurin taiteilijaresidenssi (Arkistoitu – Internet Archive) Taidekeskus Salmela