Ladislaus I Pyhä
Ladislaus I Pyhä (unk. I.László, Szent László); (27. kesäkuuta 1040, Puolan herttuakunta – 29. heinäkuuta 1095 Nitra, Slovakia) oli Unkarin kuningas vuosina 1077–1095.[4][5] Hänet julistettiin pyhimykseksi vuonna 1192 ja hänen juhlapäivänsä 27. kesäkuuta.[5]
Hän oli Unkarin kuningas, joka laajensi merkittävästi valtakuntansa rajoja ja lujitti sitä sisäisesti; kukaan muu Unkarin kuningas ei ole ollut niin yleisesti kansan suosiossa.[5]
Suku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ladislauksen vanhemmat olivat Béla I ja tämän puolison prinsessa Richezan eli Adelheidin (1013–1075), Puolan kuningas Mieszko II:n ja Richeza von Lothringenin tyttären, toiseksi vanhin poika.[5] Ladislaus ja hänen vanhempi veljensä Géza I syntyivät Puolassa, jonne heidän Unkarista karkotettu isänsä asettui 1030-luvulla. Hänellä oli yksi nuorempi veli ja kolme sisarta.
Hänen isänsä, kuningas Béla I:n jälkeen valtaan nousi vuonna 1063 serkku Salamon. Yhdessä vanhemman veljensä Géza I:n kanssa Ladislaus pakotti serkkunsa antamaan veljesten haltuun saman herttuakunnan, jonka Salamonin isä Andreas I oli antanut Béla I:n haltuun.[4] Hän kuului Árpad-sukuun.
Kuningas
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoteen 1074 mennessä Salamon syrjäytettiin kokonaan, Gézasta tuli kuningas, ja tämän kuoltua vuonna 1077 Ladislaus otti vallan. Koska Saksan kuningas Henrik IV oli Salamonin puolella, Ladislaus haki liittolaisekseen Schwabenin herttua Rudolfin von Rheinfelden avioituimalla tämän tyttären kanssa vuonna 1078. Ladislaus haki vallalleen myös kirkollista oikeutusta, ja aloitti prosessin Tapani I:n julistamiseksi pyhäksi.[4]
Ladislaus pyrki laajentamaan valtakuntaansa määrätietoisilla valloitusretkillä;[5] niiden pysyvimmäksi tulokseksi jäi Kroatian liittäminen Unkariin vuodesta 1091 alkaen, mikä antoi Unkarille yhteyden Adrianmerelle.[4]
Ladislaus laajensi Unkarin rajaa Transilvaniassa ja miehitti Kroatian vuonna 1091 suojellakseen sisarensa, Ilonan (k. 1091, kroat. Jelena Lijepa) Kroatian prinssi Demetrius Zvonimirin (k. 1089) lesken oikeuksia. Piispojen nimittämisestä ja asettamisesta käydyssä vihkimistaistelussa Ladislas asettui paavin puolelle, vaikka hän aloitti myös sovintopolitiikan Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Henrik IV:n kanssa. Ladislaus karsi ankaralla kädellä pakanauskoiset hallinnostaan ja toi roomalaiskatolisen uskonnon Kroatiaan perustamalla Zagrebin hiippakunnan vuonna 1091. Hän asetti voimaan monimuotoisen lainsäädännön, joka toi järjestyksen ja vaurauden hänen valtakuntaansa.[5]
Avioliitot ja jälkeläiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Historioitsija Gyula Kristón mukaan Ladislaus avioitui ensimmäisen kerran naisen kanssa, jonka nimi ja sukutausta eivät ole tiedossa. Tämä puoliso synnytti tyttären, jonka nimeä ei myöskään tiedetä. Ladislausin tytär avioitui Volynian ruhtinas Jaroslav Svjatopoltšišin (1070-luku –1124) kanssa noin vuonna 1090.
Ladislaus avioitui toisen kerran vuonna 1078 Adelheid Schwabialaisen kanssa, joka oli Saksan vastakuningas Svaabian herttua Rudolf von Rheinfelden (n. 1025–1080) ja tämän toisen puolison Adelheidin tytär. Ladislauksen ja Adelheidin ainoasta tunnetusta lapsesta prinsessa Piroskasta tuli Bysantin keisari Johannes II Komnenoksen puoliso keisarinna Irene vuonna 1105 tai 1106.
Pyhimys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuningas Ladislaus I kuoli yllättäen heinäkuussa 1095 valmistautuessaan Nitrassa ensimmäiselle ristiretkelle. Hän oli ihanteellinen unkarilainen ritari, jota kansa piti pyhänä kauan ennen hänen kanonisointiaan Béla III:n aloitteesta vuonna 1192.[5][4]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Péter L. Nagy, Judit Olasz, Endre Neparáczki, Nicholas Rouse, Karan Kapuria, Samantha Cano, Huijie Chen, Julie Di Cristofaro, Goran Runfeldt, Natalia Ekomasova, Zoltán Maróti, János Jeney, Sergey Litvinov, Murat Dzhaubermezov, Lilya Gabidullina, Zoltán Szentirmay, György Szabados, Dragana Zgonjanin, Jacques Chiaroni, Doron M. Behar, Elza Khusnutdinova, Peter A. Underhill, Miklós Kásler: Determination of the phylogenetic origins of the Árpád Dynasty based on Y chromosome sequencing of Béla the Third. European Journal of Human Genetics, 2021-01, 29. vsk, nro 1, s. 164–172. PubMed:32636469 doi:10.1038/s41431-020-0683-z ISSN 1018-4813 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Gergely I. B. Varga, Lilla Alida Kristóf, Kitti Maár, Luca Kis, Oszkár Schütz, Orsolya Váradi, Bence Kovács, Alexandra Gînguță, Balázs Tihanyi, Péter L. Nagy, Zoltán Maróti, Emil Nyerki, Tibor Török, Endre Neparáczki: The archaeogenomic validation of Saint Ladislaus' relic provides insights into the Árpád dynasty's genealogy. Journal of Genetics and Genomics = Yi Chuan Xue Bao, 2023-01, 50. vsk, nro 1, s. 58–61. PubMed:35809778 doi:10.1016/j.jgg.2022.06.008 ISSN 1673-8527 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Saint László is more Asian than most of our kings mki.gov.hu. Viitattu 4.10.2024.
- ↑ a b c d e Luscombe D. et al. (toim.): The new Cambridge medieval history 4, s. 310. Cambridge University Press, 2004. ISBN 978-0521414104 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Ladislas I | Holy Roman Emperor, Medieval Ruler, Hungarian Monarch | Britannica www.britannica.com. Viitattu 4.10.2024. (englanniksi)
|
Edeltäjä: Géza I |
Unkarin kuningas 1077–1095 |
Seuraaja: Kálmán |
| ||||||||||||||||||
