Lännetär (loitsuhahmo)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lännetär esiintyy Elias Lönnrotin toimittamassa Suomen kansan muinaisia loitsurunoja -julkaisussa (s. 320, 2:9). Sen toisinnossa mainitaan Lemmetär, joka on kansanomainen. "Lännen tyttäret" kuitenkin tavataan "Pohjoisen poikien" kertosanana, samoin "Lännen vaimo" "Pohjolan emännän" mainesanana. Toisinaan on "Lännen neito" joutunut "Idän tytön" ja "Etelättären" eli "Suvettaren" yhteyteen, jotka ovat Neitsyt Marian nimityksiä. Kirouksen käsitettiin tulevan Pohjoisesta ja Jumalan avun idästä. Etelä on aina hyvällä puolella, kun taas länsi näkyy kallistuvan kahtaanne.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Lännetär, Tietosanakirja osa 5, palsta 1363, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1913

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Elias Lönnrot (toim.), Suomen kansan muinaisia loitsurunoja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1880. – Näköispainos: Salakirjat 2008, 2. p. 2015 ISBN 978-952-5774-85-6
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lännetär_(loitsuhahmo)&oldid=22224623”