Lämpösähköinen ilmiö

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lämpösähköiset ilmiöt ovat fysikaalisia ilmiöitä, joissa joko lämpötilaero synnyttää sähkövirran tai sähkövirta aiheuttaa lämpötilaeron.

Lämpösähköilmiön aiheuttavat seikat selittänevät osin myös pistekontaktidiodin toiminnan, jossa kaksi toisiaan koskettavaa sähköä johtavaa materiaalia saavat aikaan rajapinnan joka johtaa sähköä paremmin toiseen suuntaan.

Seebeckin ilmiö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seebeck-ilmiössä lämpötilaero aiheuttaa jännitteen kahden eri materiaalin välille. Ilmiöön perustuvassa termoelementissä syntyvää termojännitettä käytetään paljon hyväksi lämpötilan mittauksissa ja termopari on yleiskäyttöinen lämpötila-anturi. Termojännitteen suuruusluokka on metalleilla 1–10 µV/°C, termopareissa käytettävillä metalliseoksilla 10–50 µV/°C ja termopareiksi optimoidulla puolijohteilla 100–400 µV/°C.[1] Seebeckin ilmiön havaitsi Thomas Seebeck vuonna 1821.

Peltier'n ilmiö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seebeckin ilmiölle käänteiseen Peltier-ilmiöön perustuvassa Peltier-elementissä sähkövirta aiheuttaa lämpötilaeron elementin puolten välille. Ilmiötä käytetään hyväksi monissa yksinkertaisissa jäähdytyslaitteissa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.