Lääkärinvala

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lääkärinvala on lääkärien Suomessa vapaaehtoisesti vannoma vala, jossa sitoudutaan noudattamaan lääkärin eettisiä sääntöjä. Nykyään vannottava vala pohjautuu antiikinaikaiseen Hippokrateen valaan, joka on nimetty lääkäri Hippokrateen (n. 460-370 eaa.) mukaan, sekä Maailman lääkäriliiton vuonna 1949 hyväksyttyyn Geneven julistukseen.

Lääkärinvala kuuluu seuraavasti:

»Vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta pyrkiväni lääkärintoimessani palvelemaan lähimmäisiäni ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen. Päämääränäni on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen.

Työssäni noudatan lääkärin etiikkaa ja käytän vain lääketieteellisen tutkimustiedon tai kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä. Tutkimuksia ja hoitoja suositellessani otan tasapuolisesti huomioon niistä potilaalle koituvan hyödyn ja mahdolliset haitat.

Pidän jatkuvasti yllä korkeaa ammattitaitoani ja arvioin työni laatua.

Suhtaudun kollegoihini kunnioittavasti ja annan heille apuani, kun he potilaita hoitaessaan sitä pyytävät. Rohkaisen potilaitani kysymään tarvittaessa myös toisen lääkärin mielipidettä.

Kunnioitan potilaani tahtoa. Pidän salassa luottamukselliset tiedot, jotka minulle on potilaita hoitaessani uskottu. Täytän lääkärin velvollisuuteni jokaista kohtaan ketään syrjimättä enkä uhkauksestakaan käytä lääkärintaitoani ammattietiikkani vastaisesti.[1]»

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun ammattikunnat ja killat alkoivat keskiajalla kehittyä voimakkaasti, lääkärinammatin ongelmaksi muodostuivat erilaiset puoskarit. Ongelman ratkaisemiseksi Englannin kuningas Henrik VIII antoi Lontoon lääkäreille oikeudet valvoa lääkärikuntaa ja myöntää lääkärinoikeuksia vuonna 1518. Vastaavan oikeuden antoi Ruotsin kuningatar Kristina alueensa lääkäreille, jotka perustivat Tukholmassa toimineen Collegium Medicumin. Kun Suomi liitettiin Venäjään autonomisena suuriruhtinaskuntana, maahan perustettiin useimpien Ruotsin instituutioiden vastineet. Suomen Collegium Medicum aloitti toiminnan Suomen suuriruhtinaskunnassa vuonna 1811, jolloin lääkärin ammatinharjoittamisen edellytykseksi asetettiin tutkinnon lisäksi lääkärinvalan vannominen. Maailman Lääkäriliitto (WMA) hyväksyi vuonna 1949 oman eettisen ohjeistonsa, Geneven julistuksen.

Suomessa lääkärinvalan vannomisen perinne 1970- ja 1980-luvuilla vähitellen kuihtui, eikä vuonna 1994 hyväksytyssä Laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä (1994/559) lääkäreiltä enää edellytetty valaa. Suomen Lääkäriliitto piti kuitenkin tärkeänä sitoutumista lääkärin etiikkaan, ja sopi lääketieteellisten tiedekuntien kanssa, että lääkärit vannovat valmistumisen yhteydessä vapaaehtoisen valan. Lääkäriliiton valtuuskunta hyväksyi tällöin yllä olevan uuden valakaavan.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen Lääkäriliitto, lääkärinvala
  2. Suomen Lääkäriliitto (2005). Lääkärin etiikka. 6. painos, ISBN 951-9433-49-X