Kylpytynnyri

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Käytössä oleva palju.
Puulämmitteinen palju on varustettu ulkoisella kiukaalla ja se soveltuu noin 6 kylpijälle.
Puulämmitteinen palju ympärivuotiseen käyttöön.

Kylpytynnyri eli hulju tai palju on yleensä puusta valmistettu tynnyri, jota käytetään ulkona kylpemiseen. Kylpytynnyrissä on yleensä mukana veden lämmittämiseen tarkoitettu kamiina, jossa polttoaineena useimmiten käytetään polttopuita. Kylpemiseen tarkoitettuja paljuja valmistetaan yleensä puusta, joka voi olla lämpökäsiteltyä, tai merialumiinista.

Materiaalit ja rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylpytynnyreitä valmistetaan useista eri puulajeista, joista kaikilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Suomessa käytetään pääasiassa tavallista kuusta sekä lämpökäsiteltyä puuta. Tynnyri sidotaan teräksisillä vanteilla, kuten esimerkiksi säilytykseen käytetyt viinitynnyrit. Markkinoilla on viime vuosina siirrytty paljon käsittelemättömistä puulaaduista lämpökäsiteltyyn puuhun, jonka etuna on pienempi kosteuseläminen. Tämä vastaavasti näkyy tynnyrin huollon helpottumisena. Myös muita valmistusmateriaaleja käytetään, kuten lasikuitua, erilaisia muoveja ja metalleja, mutta näistä altaista käytetään monesti muita nimityksiä, kuten kuumakylpyallas tai pelkkä palju. Kylpytynnyrit ovat yleensä melko syviä (90–120 cm), ja niissä on sisään rakennettu penkki, jolla voi istua. Perinteisessä kylpytynnyrissä ei yleensä ole poreita tai muita teknisiä laitteita, jotka taas kuuluvat kiinteänä osana porealtaisiin. Tynnyreihin on kuitenkin yleensä liitetty ulkopuolinen kamiina veden lämmittämiseksi suoraan altaassa.

Lämmitys ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen paljun tulien sytyttämistä täytä palju vedellä. Allasta täyttäessä kannattaa ottaa huomioon kylpijöiden lukumäärä, sillä ihmiset syrjäyttävät vettä tullessaan altaaseen. Jos odotettavissa on kylpijöitä altaan täydeltä, kannattaa veden pinta jättää minimiin (5 cm altaan ylemmän täyttöputken yläpuolella).Allas on täytettävä vähintään 5 cm kamiinan ylempien liitosputkien yläpuolelle ennen tulen sytyttämistä kamiinaan jotta kamina ei vaurioidu. Tyhjän paljun lämmittäminen voi pilata kaminan ja siitä voi tulla kamiinasta riippuen 600–1000 euron paukku, varoittaa paljuvalmistaja Kiramin myyntipäällikkö Kalle Pakkala[1]

Sytytykseen kannattaa käyttää pieniä ja kuivia puita ja lisätä sitten isompia tarpeen mukaan n. 10-15 minuutin välein. Kamiinassa tulee lämmityksen aikana pitää jatkuvaa reilua tulta, jotta puut palavat kunnolla ja allas lämpiää maksimitehoilla. Isojen ja kosteiden puiden käyttö saattaa helposti kaksinkertaistaa lämmitysajan. Kun ilma on kylmä, pidä suojapressua paljun päällä vettä lämmittäessäsi jotta paljuvesi lämpiää nopeammin

Lämmitys kestää useita tunteja vesimäärästä ja kamiinan koosta riippuen. Tulta ei välttämättä ole tarpeen pitää enää kylvyn aikana. Suurehkovesimäärä jäähtyy joka tapauksessa hitaasti. Jos käytettävissä on riittävän iso lämminvesivaraaja tai muuten runsaasti lämmintä vettä, on tynnyri mahdollista täyttää valmiiksi lämmitetyllä vedellä, jolloin kamiinaa ei tarvita.

Käytön jälkeen palju tulee tyhjentää ja pestä. Jos odotettavissa on pakkassäätä, paljuun jätetty jäätyvä vesi laajenee kamiinan sisällä ja kamina voi ratketa saumastaan. Täyteen jätetty allasosa taas saattaa pakkasella jopa haljeta. Palju on myös suositeltavaa pestä heti jotta seinämiin kertynyt rasva ja lika irtoaa mahdollisimman hyvin. Pesemiseen kannattaa käyttää mietoja pesuaineita. Kylpytynnyri.netin ”kylpymestari” Vesa Haloila suosittelee pesemään puupinnat miedolla laimennetulla pesuliuoksella, kuten mäntysuovalla tai Tolulla. Liian väkevä aine voi tehdä erityisesti puisen kylpytynnyrin sisäpinnasta karkean ja epämukavan. Jos sileäksi höylätty puupinta rikkoutuu, sitä ei myöskään saa puhdistettua yhtä hyvin, ja bakteerit tarttuvat paremmin, Haloila kertoo. Myöskään klooripitoiseten pesuaineiden käyttö ei ole suositeltavaa, sillä kloori syövyttää merialumiinia, ja kiuas voi vähitellen ruostua puhki Haloila varoittaa[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anu-Elina Ervasti: Yksinkertainen huolimattomuusvirhe voi tehdä kylpypaljusta tai sen lämmityskamiinasta jopa käyttökelvottoman. IS selvitti neljä yleistä virhettä.. https://www.is.fi/asuminen/art-2000000746889.html, 24.4.2014. Iltasanomat.
  • Anu-Elina Ervasti: Ethän pilaa kylpypaljuasi käyttökelvottomaksi vahingossa? Nämä ovat neljä yleisintä virhettä!. https://www.is.fi/asuminen/art-2000000746889.html, 25.4.2014. Iltasanomat.