Kyläkauppa

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sepon kauppa-kyläkauppa Köyliön Yttilässä.

Kyläkauppa on nimitys haja-asutusalueiden kaupoista.

Kyläkaupat ovat välttämättömiä haja-asutusalueiden asuttavuuden kannalta. Kyläkaupoista on kehittynyt monipuolisia palvelukeskuksia, joissa on päivittäistavaroiden lisäksi usein saatavissa rauta- ja maataloustuotteita sekä matkailu- ja ravintolapalveluja.[1]

Kyläkauppojen lukumäärä on viime vuosina vähentynyt 20–30 myymälällä vuodessa ja kokonaismäärä on nytmilloin? noin 500 myymälää. Samalla kyläkauppojen kokonaismyynti on kuitenkin viime vuosina kasvanut.[2]

Työ- ja elinkeinoministeriön jo usean vuoden ajan maksama kyläkaupan investointituki on varmistanut asukaspohjiltaan elinkelpoisten kyläkauppojen kilpailukykyä. Tukea saaneiden kyläkauppojen keskimyynti on selvästi kasvanut.[3]

Kyläkauppojen määrä on vähentynyt viime vuosikymmeninä rankasti. Vielä vuonna 1980 Suomessa oli yli 3 400 kyläkauppaa, mutta niiden määrä pieneni 1990-luvun aikana alle tuhanteen (vuonna 1999 915 kpl). Vuoden 2001 lopussa Suomessa oli jäljellä enää vain 747 kyläkauppaa.[4]

Kyläkauppojen määrä Suomessa eri vuosina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1980: 3 417 kpl kappaletta
  • 1986: 2 431
  • 1992: 1 476
  • 1995: 1 308
  • 1996: 1 203
  • 1997: 1 134
  • 1998: 1 054
  • 1999: 915
  • 2000: 813
  • 2001: 747
  • 2002: 704
  • 2003: 664
  • 2004: 634
  • 2005: 611
  • 2006: 563
  • 2007: 534
  • 2008: 507

Kyläkauppojen asema on merkittävä maaseudun elinvoimaisuuden ja asuttavuuden kannalta. Nykyaikana monista vielä hengissä olevista kyläkaupoista onkin pyritty kehittämään kylien palvelukeskuksia, joissa tarjotaan esimerkiksi kierrätys-, alkoholi-, kirjasto- ja postipalveluita.

Tuurin kyläkauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oma erikoinen lukunsa kyläkauppojen joukossa on Suomen suurin ja tunnetuin "kyläkauppa", Velj. Keskinen Oy Tuurin kylässä Töysän kunnassa. Se on Suomen suurin yksityinen tavaratalo, jonka liikevaihto vuonna 2005 oli yli 160 miljoonaa euroa.[5]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hannu Asikainen: Pohjois-Karjalan kyläkaupat 1977-2002. Joensuu 2003

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Päivittäistavarakauppa 2010-2011 -julkaisu, PTY 2010
  2. Päivittäistavarakauppa 2010-2011 -julkaisu, PTY 2010
  3. Päivittäistavarakauppa 2010-2011 -julkaisu, PTY 2010
  4. PTY:n vuosijulkaisut
  5. Tuuri.fi - Kyläkauppa Viitattu 21.2.2009.
Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.