Kyläkauppa
Kyläkauppa on haja-asutusalueella toimiva kauppa.
Kyläkaupat ovat välttämättömiä haja-asutusalueiden asuttavuuden kannalta. Kyläkaupoista on kehittynyt monipuolisia palvelukeskuksia, joissa on päivittäistavaroiden lisäksi usein saatavissa rauta- ja maataloustuotteita sekä matkailu- ja ravintolapalveluja.[1]
Työ- ja elinkeinoministeriön määritelmän mukaan kyläkaupan edellytyksiä ovat:
»sijainti kaupunki- tai kuntakeskuksen taikka muun siihen verrattavan taajaan asutun alueen ulkopuolella, päivittäistavaroiden vuosimyynti on alle kaksi miljoonaa euroa ja päivittäistavaroiden myyntipinta- ala on vähemmän kuin 400 neliömetriä.[2]»
Määritelmää on päivitetty vastaamaan uutta tilannetta Pellervon taloudellisen tutkimustoimiston julkaisemassa Kyläkauppaselvityksessä:
»Päivittäistavarakaupan yksikkö luokitellaan kyläkaupaksi, kun
- myymälän päivittäistavaroiden myyntipinta-ala < 400 m²
- päivittäistavaramyynti vähemmän kuin 2 miljoonaa euroa / vuosi
- sijainti: haja-asutusalue pohjautuen Tilastokeskuksen määritelmään
- myymälä voi olla kausimyymälä (esim. avoinna vain kesäkaudella)
- myymälässä voi tehdä kaikki päivittäiset ostokset (ei sisällä elintarvikealan erikoismyymälöitä esim. liha- tai kalamyymälät, suoramyyntihallit, elintarvikekioskit, kahvilat, halpahallit)
- ei sisällä huoltamoiden yhteydessä olevia myymälöitä
- myymäläautomyyntiä ei huomioida (pelkkä myymäläauto, mutta ei myymälää)[2]»
Kyläkauppojen lukumäärä on viime vuosina vähentynyt noin 30 myymälällä vuodessa, ja kokonaismäärä on vuonna 2017 alle 300 myymälää.[3]> Samalla kyläkauppojen kokonaismyynti on kuitenkin viime vuosina kasvanut.[1]
Työ- ja elinkeinoministeriön jo usean vuoden ajan maksama kyläkaupan investointituki on varmistanut asukaspohjiltaan elinkelpoisten kyläkauppojen kilpailukykyä. Tukea saaneiden kyläkauppojen keskimyynti on selvästi kasvanut.[1]
Kyläkauppojen määrä on vähentynyt viime vuosikymmeninä rankasti. Vielä vuonna 1980 Suomessa oli yli 3 400 kyläkauppaa, mutta niiden määrä pieneni 1990-luvun aikana alle tuhanteen (vuonna 1999 915 kpl). Vuoden 2001 lopussa Suomessa oli jäljellä enää vain 747 kyläkauppaa.[4] Vuonna 2017 kyläkauppoja oli enää vain 241[5].
Kyläkauppojen määrä Suomessa eri vuosina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1980: 3 417 kpl kappaletta
- 1986: 2 431
- 1992: 1 476
- 1995: 1 308
- 1996: 1 203
- 1997: 1 134
- 1998: 1 054
- 1999: 915
- 2000: 813
- 2001: 747
- 2002: 704
- 2003: 664
- 2004: 634
- 2005: 611
- 2006: 563
- 2007: 534
- 2008: 507
...
Kyläkauppojen asema on merkittävä maaseudun elinvoimaisuuden ja asuttavuuden kannalta. Nykyaikana monista vielä hengissä olevista kyläkaupoista onkin pyritty kehittämään kylien palvelukeskuksia, joissa tarjotaan esimerkiksi kierrätys-, alkoholi-, kirjasto- ja postipalveluita.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hannu Asikainen: Pohjois-Karjalan kyläkaupat 1977–2002. Joensuu 2003
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kyläkauppaselvitys PTT työpapereita 193. 2017. Arkistoitu 29.12.2017. Viitattu 29.12.2017.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Päivittäistavarakauppa 2010-2011 -julkaisu, PTY 2010
- ↑ a b c Kyläkauppaselvitys, s. 8–9
- ↑ Kyläkauppaselvitys, s. 6
- ↑ PTY:n vuosijulkaisut
- ↑ a b https://www.talouselama.fi/uutiset/kauppoja-kuolee-noin-30-kaupan-vuosivauhdilla-monkijat-jatsarit-tai-hifi-laitteet-pitavat-kylakauppoja-hengissa/84973fdd-776c-3371-a1a1-99ac2b29f0ff