Kyhmyotsa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kyhmyotsa
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Luukalat Osteichthyes
Alaluokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Cichliformes
Heimo: Kirjoahvenet Cichlidae
Suku: Steatocranus
Laji: casuarius
Kaksiosainen nimi

Steatocranus casuarius
Poll, 1939

Katso myös

  Kyhmyotsa Commonsissa

Kyhmyotsa eli kyhmykirjoahven[2] (Steatocranus casuarius) on kirjoahventen (Cichlidae) heimoon kuuluva makeissa vesissä elävä kalalaji.[3]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuori kyhmyotsa

Kyhmyotsa voi kasvaa korkeintaan kymmenen senttimetrin mittaiseksi. Lajilla on otsassaan suuri kyhmy.[3]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyhmyotsaa tavataan Kongon tasavallasta ja Kongon demokraattisesta tasavallasta.[4] Laji käyttää ravinnokseen pääasiassa leviä. Se munii yhden kudun aikana noin 20–150 mätimunaa. Kyhmyotsa elää noin 24–28 asteen lämpöisissä vesissä. Sopiva pH-arvo sille on 6–8 ja dH-arvo 5–19.[3] Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on luokitellut kyhmyotsan elinvoimaiseksi lajiksi.[1]

Kalastus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyhmyotsaa pidetään sekä akvaariokalana että ruokakalana. Akvaariokalana lajia täytyy aina olla vähintään kaksi yksilöä vähintään 80 senttimetrin suuruisessa akvaariossa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Moelants, T.: Steatocranus casuarius IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-2. 2010. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.11.2020. (englanniksi)
  2. Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 89. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
  3. a b c d Steatocranus casuarius (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 5.11.2020. (englanniksi)
  4. Countries of Steatocranus casuarius FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 5.11.2020. (englanniksi)