Kuusinainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kuusinainen eli abo on vanhin tunnettu suomalainen rahayksikkö. Kuusinaisia lyötiin Turussa 1400-luvun alussa, todennäköisesti noin 1410.[1] Kuusinaisen arvo vastasi kuutta penninkiä.[2] Kuusinainen alkoi menettää merkitystään vasta vuoden 1666 jälkeen.[3]

Kuusinaisia on löydetty Hämeestä kaksi kappaletta. Kappaleet ovat keskenään hieman erilaisia. Raha oli hopeaa ja sen paino oli 0,7 grammaa.[4]

Kuusinaisen takasivulla lukee MONETA ABOEN[S] (suom. ”Turun raha”). Keskellä on Turun vaakunassakin nähtävä A-kirjain, jonka voi tulkita myös ns. Maria-monogrammiksi eli yhdistelmäksi AM (Ave Maria). Kuusinaisen etusivulla lukee ERICVS REX (”Eerik kuningas” eli Eerik Pommerilainen).[2][4][1]

Kuusinainen on Suomen vanhin omakielinen rahayksikön nimi. Se esiintyy Mikael Agricolan Uudessa testamentissa (1548). Agricolan aikana nimitystä käytettiin toisenlaisesta rahasta kuin 1400-luvun alussa.[1]

  1. a b c Talvio, Tuukka: Kansikuva: harvinaisuus Turusta. Numismaattinen aikakauslehti, Määritä ajankohta! Helsinki: Suomen numismaattinen yhdistys. ISSN 1235-4252
  2. a b Kansallismuseo: Suomen harvinaisin raha (2008)
  3. Talvio, Tuukka, 1948-: Raha Suomessa ennen euroa. Museovirasto, 2002. ISBN 9516160840, 9789516160842 OCLC:936974518 Teoksen verkkoversio (viitattu 2.3.2019).
  4. a b Kansallismuseo vahvistaa arvon – sattumalta pellolta löydetty raha on ainoa laatuaan Suomessa: "Tieteellisesti hieno" Yle Uutiset. Viitattu 31.7.2017.