Kuulalaakeri
Kuulalaakeri on laakeri, jonka kahden pyörivän pinnan välissä on kuulia. Kuulalaakeri kuuluu vierintälaakereiden ryhmään. Metallikuulat vierivät laakeripintojen välissä ja vierinnästä muodostuva kitka on pääsääntöisesti pienempi kuin liukulaakerin liu'unnassa muodostuva kitka. Kuulalaakeri tulee toimeen liukulaakeria vähemmällä voitelulla.
Kuulalaakerit voivat kantaa kuormaa säteittäissuunnassa sekä akselin suunnassa. Kuulalaakeri on tästä syystä monikäyttöinen laakeri ja yleisesti käytetty. Kottikärryn pyörä on kuulalaakeroitu, samoin polkupyörän pyörät ovat kuulalaakeroidut. Yhteistä näille on verrattain kevyt kuorma, jota kuulat jaksavat kantaa. Raskaampia kuormia varten on rullalaakeri tai kartiolaakeri esimerkiksi auton peräkärryssä pyörän navassa.
Polkupyörissä on sekä tehdasvalmisteisia kiinteiksi kupiksi puristettuja suljettuja kuulalaakereita, sekä purettavia kuulalaakereita joissa akselille ruuvattavat "nopat" tai kartiot pitävät irtolaakereita vapaasti pyörimässä laakerin sisällä. Yksittäiset kuulat täytyy poimia tai asentaa yksitellen, mutta purettavissa kuulalaakerissa voi olla myös kuularengas, johon irtolaakerit voidaan asettaa. Molempia kuularenkaallisia tai irtokuulilla varustettuja laakereita käytetään. Polkupyörän navassa käytetään yleisesti purettavaa laakeria, jota voi säätää kartiosta sekä lukkomutterista. Näin laakerin välys saadaan halutuksi. Laakerin huoltaminen on helppoa, kun laakerin voi purkaa avaamalla ruuvin akselilla. Tehdaslaakerit eivät ole avattavia yhtä helposti. Ne ovat yksi komponentti ja vaihdetaan yhtenä komponenttina yleensä puristussovitteella prässättynä ja vedetään ulos ulosvetäjällä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Facta 2001 s. 517
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuulalaakeri Wikimedia Commonsissa
