Kustaa Loikkanen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kustaa Loikkanen (kesk.) tulkkaamassa Urho Kekkosen ja Nikita Hruštšovin keskustelua Kekkosen 60-vuotis­päivillä syys­kuussa 1960.

Kustaa Adolf Loikkanen (15. huhtikuuta 189714. helmikuuta 1990) oli suomalainen konsuli ja kääntäjä, joka toimi 1950- ja 1960-luvulla presidentti Urho Kekkosen henklökohtaisena venäjän kielen tulkkina tämän Neuvostoliiton-vierailuilla sekä venäläisten vieraillessa Suomessa.

Loikkanen toimi ulkoministeriön kielenkääntäjänä, ja hän oli venäjän kielen tulkkina mukana presidentti Kekkosen neuvotteluissa venäläisten kanssa. Kekkonen oli aikanaan opiskellut venäjää oppikoulussa mutta hänen kielitaitonsa ei riittänyt neuvotteluissa vaan hänen täytyi käyttää tulkkeja apuna. Loikkanen oli tulkkina muun muassa noottikriisin aikana 1961 Novosibirskissa käydyissä neuvotteluissa.

Loikkanen oli naimisissa Olga Kivekkään (1902–1985) kanssa. Olga Kivekäs oli kenraali Kaarlo Kivekkään ottotytär. Olga Kivekkään nimi oli alun perin Gulj Begim ja hänen vanhempansa olivat kotoisin Afganistanista ja Tadžikistanista.

Kustaa Loikkanen on haudattu Ahveniston hautausmaalle Hämeenlinnaan.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Viinien avullako Suomi raittiiksi? Raittiusviikkotoimikunta, Helsinki 1931.
  • ”Kotiviinit – kansamme vaara.” Kotiviinit. Naisten raittiuskeskuksen julkaisuja n:o 12, 13, 21. Helsinki 1936.
  • Miten raittiutta on mainostuksella edistettävä: Esitelmä Suomen 56. yleisessä raittiuskokouksessa Ilmajoella 28. 6. 1938. Raittiuden ystävät, Helsinki 1939.

Käännöksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mario de Blasi: Finljandija: Fotoetjudy i nabroski. Tekstit Göran Stenius; venäjän kielelle käännös Kustaa Loikkanen. Tammi 1967.
  • Parlament Finljandii. Toim. Einari Kaskimies; perevod pervogo izdanija A. Štšerbakov, I. Semjonov-Tjan-Šanski; perevod dopolnenii i ispravlenii k vtoromu izdaniju Kustaa Loikkanen. WSOY 1969.
  • Osmo Thiel: Lahti. Kuvatekstit Matti Käki; ruots. käännös Ann-Marie Ivars; engl. käännös Diana Tullberg; saks. käännös Helga Thiel; venäjänkiel. käännös Kustaa Loikkanen. Otava 1970.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]