Kuolemanlaakso (kirja)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuolemanlaakso
Kirjailija Tommi Kovanen, Jenny Rostain
Kieli suomi
Kustantaja Bazar
Julkaistu 2017
Sivumäärä 236
ISBN 978-952-279-448-2
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Kuolemanlaakso on Tommi Kovasen ja Jenny Rostainin kirjoittama kirja, joka julkaistiin vuonna 2017. Bazarin kustantama kirja kertoo Kovasen aivovammasta ja hänen elämästään vamman saamisen jälkeen.

Rauman Lukkoa edustanutta Tommi Kovasta taklattiin tammikuussa 2013 jääkiekon SM-liigassa kuolleesta kulmasta. Taklaus aiheutti vakavan aivovamman ja päätti sarjassa yli 500 ottelua pelanneen Kovasen uran.[1][2] Kirja käsittelee pääasiassa muutaman vuoden ajanjaksoa vamman aiheuttaneesta taklauksesta alkaen, vaikka teoksessa kuvataankin lyhyesti myös Kovasen lapsuus ja päätyminen jääkiekon pariin.[3][4]

Ensimmäisessä persoonassa kirjoitetussa Kuolemanlaaksossa kuvataan, kuinka Kovasen aivovamman diagnosoiminen kesti pitkään, kuinka hän oli pettynyt siihen, ettei taklauksesta annettu pelikieltoa, ja miten vamma muutti Kovasen elämää ja persoonaa. Lisäksi kirjassa kerrotaan Kovasen jäähyväisottelusta, itsemurhayrityksestä, ajasta Moision mielisairaalassa ja elämänhalun palaamisesta mielisairaalajakson aikana ja jälkeen. Kovanen kritisoi kirjassaan SM-liigan, Rauman Lukon ja häntä aluksi hoitaneiden joukkuelääkäreiden toimintaa ja kuvaa omaa valheessa elämistään. Omasta mielestään hän ymmärsi ja hyväksyi aivovammansa vasta mielisairaalassa ollessaan.[5]

Kuolemanlaakso valittiin Vuoden urheilukirjaksi 2017. Palkintoa perusteltiin esimerkiksi kirjan rajauksella ja analyyttisyydellä.[6]

Kuolemanlaaksoa on kuvailtu avoimeksi, sujuvaksi ja rankaksi kirjaksi, mutta sitä on myös arvosteltu pienistä ristiriitaisuuksista.[3][7] Myös Kovanen itse on todennut kirjan olevan henkilökohtainen kertomus ja suoraa puhetta.[8] Tekijät toivoivat kirjan herättävän keskustelua aivovammoista ja johtavan rehellisempään kulttuuriin, ja lisäksi Kovanen toivoi hänen kertomuksensa voivan auttaa muita.[9][10]

Rostainin mukaan kirja laadittiin niin, että hän kirjoitti, Kovanen puhui ja he yhdessä työstivät tarinasta autenttisen.[11] Kirja syntyi Kovasen aloitteesta. Hän oli aiemmin ajatellut selviytymistarinoita kokoavaa kirjaa, joka sisältäisi hänen kertomuksensa, mutta lopulta Kovasen kertomuksesta muodostui kokonainen kirja.[12] Kovanen on kuvaillut kirjan kirjoittamista rankaksi mutta puhdistavaksi ja oivaltavaksi kokemukseksi.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kovanen, Tommi & Rostain, Jenny: Kuolemanlaakso, s. 25–33. Bazar Kustannus, 2017. ISBN 978-952-279-448-2.
  2. Tommi Kovanen joutuu lopettamaan uransa jatkoaika.com. 7.11.2013. Viitattu 19.8.2018.
  3. a b Juha Oinonen: ”Kuolemanlaakso” on hämmentävä matka Tommi Kovasen pirstaleiseen maailmaan jatkoaika.com. 27.10.2017. Viitattu 19.8.2018.
  4. Kovanen, Tommi & Rostain, Jenny: Kuolemanlaakso, s. 19–24. Bazar Kustannus, 2017. ISBN 978-952-279-448-2.
  5. Kovanen, Tommi & Rostain, Jenny: Kuolemanlaakso. Bazar Kustannus, 2017. ISBN 978-952-279-448-2.
  6. TIEDOTE (julkaisuvapaa 7.2. klo 14.45) Kuolemanlaakso on Vuoden urheilukirja epressi.com. 7.2.2018. Viitattu 19.8.2018.
  7. Ville Niskanen: Kirja-arvio: Taklaus muutti Tommi Kovasen elämän 1.10.2017. Kouvolan Sanomat. Viitattu 19.8.2018.
  8. Kimmo Mäkeläinen: Kuolemanlaakso muuttaa ihmistä - Tommi Kovanen kertoo syksyllä tarinansa kiekkoareena.fi. 2.4.2017. Viitattu 19.8.2018.
  9. Taklatun jääkiekkoilija Tommi Kovasen omaelämäkerta on dramaattinen tarina aivovamman seurauksista epressi.com. 7.9.2017. Viitattu 19.8.2018.
  10. a b Petteri Ala-Kivimäki: Tommi Kovasen piti kertoa ystävilleen, että hänestä tulee isä – kaiken pysäytti raju törmäys ja aivovamma, joka hävitti kaikki tunteet 7.9.2017. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.8.2018.
  11. Kovanen, Tommi & Rostain, Jenny: Kuolemanlaakso, s. 13. Bazar Kustannus, 2017. ISBN 978-952-279-448-2.
  12. Iina Alanko: Rakkaus mullisti Tommi Kovasen ja Jenny Rostainin elämän: ”Löysimme toisistamme levon ja turvan” 7.9.2017. Anna. Viitattu 19.8.2018.