Kuningaskobra
| Kuningaskobra | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
| Alalahko: | Käärmeet Serpentes |
| Heimo: | Myrkkytarhakäärmeet Elapidae |
| Suku: | Ophiophagus |
| Laji: | hannah |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Ophiophagus hannah |
|
 Kuningaskobran levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Kuningaskobra (Ophiophagus hannah) on kookas, nopealiikkeinen myrkkykäärme. Nimestään huolimatta laji ei kuulu kobrien sukuun (Naja) vaan Ophiophagus-sukuun (suom. ”käärmeiden syöjä”).
Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuningaskobra on maailman suurin myrkkykäärme. Se voi kasvaa 5,5 metriä pitkäksi, kohottautuessaan sillä voi olla korkeutta noin 175–185 cm ja painoa jopa 10 kiloa. Sen nahka on musta, vihertävä tai ruskea, ja siinä on usein keltaisia raitoja, varsinkin nuorissa yksilöissä. Sen niskan kohdalla on hupuksi kutsuttua nahkaa. Kuningaskobran leukaluut eivät ole luutuneet, joten se voi levittää kitaansa saaliin koon mukaan. Kuningaskobran myrkkyhampaat voivat kasvaa 1,25 cm pitkiksi[2]. Kuningaskobra levittää huppunsa, kun se aikoo hyökätä. Käärme voi myös sihistä tuntiessa olonsa uhatuksi.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuningaskobraa tavataan villinä Kiinan eteläosissa sekä Kaakkois-Aasiassa, kuten Intiassa, Malesiassa, Thaimaassa ja Filippineillä, mutta ei esimerkiksi Sri Lankalla.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuningaskobra munii 20–40 munaa[3] , joita naaras hautoo paastoten 60–80 päivää, mutta lähtee pesästä hetkeä ennen kuoriutumista; poikaset ovat kuoriutuessaan 45–50 cm pitkiä ja tappavia jo kolmituntisina. Myös koiras partioi pesän lähistöllä.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuningaskobra saalistaa päivisin. Se on erikoistunut pyytämään muita käärmeitä, jotka se surmaa myrkkyhampaillaan. Saalistava kuningaskobra suosii vaarattomia käärmeitä, kuten pensaskäärmeitä, mutta hyökkää myös kobrien ja kraittien kimppuun. Tilaisuuden tullen se pyydystää liskojakin.
Kuningaskobra jäljittää saalistaan hajun perusteella. Se lipoo kieltään ja ”maistelee” ilmaa, jolloin kieleen tarttuu hajumolekyylejä. Palatessaan suuhun kieli ylittää Jacobsonin elimen, hajuelimen, joka pystyy aistimaan erilaisia tuoksuja. Kun käärme iskee, myrkky pusertuu ulos ontoista myrkkyhampaista ja halvaannuttaa uhrin hengityslihakset.
Erityistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuningaskobran myrkky ei ole erityisen vahvaa, mutta sen myrkkyrauhasissa on niin paljon myrkkyä, että se voisi tappaa norsun tai 20–30 ihmistä. Kuningaskobran veri neutraloi myrkkyjä, joten se on immuuni muiden käärmeiden myrkkypuremille, mutta ei oman lajitoverin myrkylle.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Stuart, B., Wogan, G., Grismer, L., Auliya, M., Inger, R.F., Lilley, R., Chan-Ard, T., Thy, N., Nguyen, T.Q., Srinivasulu, C. & Jelić, D.: Ophiophagus hannah IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.6.2014. (englanniksi)
- ↑ Simon S.: King Cobra 2002. Blue Planet Biomes.
- ↑ Young, D.: Ophiophagus hannah 1999. Animal Diversity Web, Univ. Michigan. Viitattu 25.9.2007.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ITIS: Ophiophagus hannah (englanniksi)
- The University of Adelaide, Australia, Clinical Toxinology Resources: Ophiophagus hannah (englanniksi)
|