Kulutuskapula

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kulutuskapulan oli tarkoitus olla matkapuhelimissa ja Internet-selaimissa toimiva sovellus, jonka avulla on mahdollista selvittää kaupan hyllyllä olevan kulutustavaran eettinen pohjaselvennä. Kulutuskapula hakee eettiset faktat kulutustavaroista löytyvien EAN-viivakoodien avulla. Kulutuskapulaa kehittää ja ylläpitää Suomessa Kulutuskapula ry. Kulutuskapula on kuitenkin myöhemmin kadonnut verkosta jälkiä jättämättä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulutuskapulan idean isä on Wesa Aapro, joka kehitti eettiseen kulutuksen ja tuotteiden eettisen tiedon esille saamiseen työkalun jokaisen kuluttajan saataville. Idea sai työnimekseen Kulutuskapula vuonna 2005. Koska kuluttajan on miltei mahdotonta saada tietoonsa tuotteen valmistukseen ja valmistajaan liittyviä tietoja, kuten ongelmat ihmisoikeuksien vastaisista työvoimankäytöstä sekä yrityksen toiminnan eettisestä taustasta, Kulutuskapula mahdollistaa näiden tietojen saamisen tuotteen mukana kulkevan EAN-viivakoodin avulla.

EAN-viivakoodi on standardisoitu tuotteiden rekisteröinnin väline, jonka tiedot kenellä tahansa kuluttajalla on mahdollisuus hyödyntää. Silti laajamittaisen keskitettyjen tietojen kerääminen EAN-viivakoodin haltijalla ei onnistu lukuun ottamatta yksittäisen koodin kyselyä. Tämän vuoksi on vuonna 2006 perustettu kansalaisliike Kulutuskapula ry, joka vapaaehtoisten kuluttajien kanssa osallistuu kulutustavaroiden taustalla olevien tietojen keräämiseen ja tietojen jatkojalostamiseen.

Kulutuskapulan toiminta on kokeiluasteella ja tietojen saatavuus on rajoitettua.

Kulutuskapula voitti 2006 hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaan sisältyvän Pääministerin parhaat käytännöt -palkinnon IST Helsinki 2006 -tapahtuman päätöstilaisuudessa Uudet innovaatiot -sarjassa.[1]

Toimintaperiaate[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulutuskapulan avulla kuluttaja voi tarkistaa kulutustavaran eettisen pohjan. Ennen tietojen käyttöönsaamista tiedot lukuisista EAN-viivakoodilla varustetuista tuotteista on syötettävä Kulutuskapula-sovellukseen. Haun perusteella saatujen tietojen avulla kuluttaja saa tiedot tuotteen taustoista kuten valmistaja, valmistusmaa ja tietoja omistajayrityksestä. Näin tiedot tuotteesta ovat käytettävissä kaupassa, ennen ostopäätöksen tekemistä, ennen kuin vahinko ehtii tapahtua omia eettisiä periaatteita vastaan.

Tuotteen tiedot kuluttaja saa tekstiviestikyselyn tai matkapuhelimen selaimen välityksellä kaupan tuotehyllyn ääressä sekä myös tietokoneen avulla suoraan Kulutuskapulan internetsivulta. Palvelu tarjoaa ainoastaan tietoa kuluttajan päätöksien tueksi. Kuluttajille Kulutuskapulan tuottama tieto on ilmaista, vain tiedon välitys on maksullista käytetystä hakutavasta riippuen.

Toiminnan tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulutuskapulan tavoitteena on mahdollistaa tuotteen taustalla olevien tietojen välittäminen kuluttajien saataville. Kuluttajien on mahdollista vertailla saatavilla olevan kuluttajaa palvelevan tiedon perusteella tuotteita ja tehdä ostopäätöksensä osittain niihin perustuen. Toivomuksena on, että jatkossa tuotteen mukana välittyy jo tuotteen mukana kuluttajien tarvitsemia ostopäätöstä tukevia tietoja.

Nykyinen tilanne, missä tuotteen valmistajalla on huomattavasti enemmän tietoa tuotteesta, johtaa kuluttajan ostopäätöksen tekemiseen valmiiksi tuotteen mukana tulevan niukan ja oman kokemusperäisen tiedon perusteella. Esimerkkinä tästä on mahdollisesta puuttuvasta tiedosta on tuotteen valmistuksen eettiset ja ekologiset tiedot. Tiedon painottumista pääosin toisen osapuolen hallintaan kutsutaan epäsymmetriseksi informaatioksi.

Ostopäätöksen painottuessa myös muiden, kuin tuoteominaisuuksiin ja hintaan perustuen, mahdollistaa tuotteiden tarjoaman monipuolistumisen kuluttajien mieltymyksien mukaisiksi. Tämän hetken tilanne suosii tuotevalikoimien yksipuolistumista yksittäisten markkinamekanismien ohjaamina, kuten esimerkiksi hinta. Tätä kutsutaan markkinoilla haitalliseksi valikoitumiseksi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valtioneuvoston kanslia: Pääministeri palkitsi tietoyhteiskunnan parhaita käytäntöjä 23.11.2006. Tietoyhteiskuntaohjelma. Viitattu 27.2.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]