Epäsymmetrinen informaatio

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Epäsymmetrinen informaatio tarkoittaa taloustieteessä tilannetta, jossa transaktion yhdellä osapuolella on enemmän informaatiota kuin toisella. Tyypillisesti tuotteen myyjällä on enemmän informaatiota kuin tuotteen ostajalla. Myös päinvastainen tilanne on mahdollinen.

Myyjällä on yleensä enemmän informaatiota esimerkiksi käytetyn auton kaupassa ja asuntokaupassa. Näissä tilanteissa myyjä tuntee tuotteen ominaisuudet ja arvon paremmin kuin ostaja. Ostajalla voi olla enemmän informaatiota esimerkiksi terveysvakuutuksen kaupassa ja toimilupakaupassa. Ostaja voi tietää paremmin oman sairastumistodennäköisyytensä kuin vakuutuksen antaja. Toimiluvan ostaja voi tietää paremmin mahdollisuudet luvan hyödyntämiseen kuin sen myöntävä viranomainen.

Epäsymmetrinen informaatio on yksi markkinahäiriön lähde. Tilanteita, joissa on epäsymmetristä informaatiota, analysoidaan peliteorian avulla.

Kenneth Arrow kuvasi ensimmäisenä epäsymmetrisen informaation tilanteen uraauurtavassa artikkelissaan "Uncertainty and the Welfare Economics of Medical Care" American Economic Review:ssä vuonna 1963. Yksi tärkeä perustelu terveydenhuollon kontrolloinnille on juuri lääkäreiden parempi informaatio hoidon tehokkuudesta ja hinnasta.

George Akerlof käytti myöhemmin termiä epäsymmetrinen informaatio kuuluisassa artikkelissaan "The Market for Lemons" vuonna 1970. Artikkelissa hän tarkasteli haitallista valikoitumista käytettyjen autojen kaupassa.

Kriitikot ovat huomauttaneet, ettei epäsymmetriseen informaatioon vetoaminen perustu realistiseen käsitykseen markkinoiden toiminnasta. Markkinat ja kilpailu eivät toteudu olosuhteissa, joissa kaikilla toimijoilla olisi yhtäläiset tiedot käytössään.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • DiLorenzo, Thomas: A note on the canard of 'asymmetric information' as a source of market failure. Quarterly Journal of Austrian Economics, 2011, 14. vsk, nro 2, s. 249-255.
  • Zhu, Kevin & Weyant, John P.: Strategic decisions of new technology adoption under asymmetric information: a game‐theoretic model. Decision sciences, 2003, 34. vsk, nro 4, s. 643-675. Decision Sciences Institute. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. DiLorenzo 2011, 250: "[A]ll the features of real-world competition, such as advertising, innovation, and price cutting, are assumed away with the perfect information assumption."

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]