Kulloon kartano
Kulloon kartano (ruots. Kullo gård) on Porvoossa Kulloon kylässä sijaitseva kartano. [1][2]
Kartanon historia alkaa vuodesta 1613 kun kuningas Kustaa II Aadolf lahjoitti Kulloon kylästä viisi tilaa Torsten Stålhandsken velipuolelle rakuunaupseeri Lydik Mattsonille, aateloituna Grönfält. Grönfält osti sitten vielä kuudennen tilan samasta kylästä ja rakennutti Kulloon joen suulle Stenkullan säteritilan. Myöhemmin kartanon omistivat Grönfältin poika Kristian ja hänen jälkeensä tytär Anna. 1660-luvulla kartano oli amiraali Lorentz Creutzin omistuksessa, Creutz omisti myös lukuisia muita kartanoita Suomessa. Creutz kunnosti kartanon ja antoi sille sen nykyisen nimen. Creutz hukkui vuonna 1676 meritaistelussa Öölannin lähellä ja kartano siirtyi hänen tyttärelleen Helenalle. Vuonna 1683 valmistui uusi ns. karoliinista pohjakaavaa edustanut päärakennus. [1]
Isovihan jälkeen Kulloon kartanon omisti kenraalimajuri Johan Stiernschantz kuolemaansa saakka 1728. Stiernschantzin pojanpoika majuri Johan Gustaf luovutti vuonna 1786 kartanoon apelleen everstiluutnantti Abraham de Freselle ja sai vastineeksi hänen komppanianpäällikön paikkansa Viaporin linnoituksesta. Vuonna 1796 uudeksi omistajaksi tuli Viaporin komendanttisihteeri Johan Fredrik Eneberg, joka rakennutti vuonna 1798 kartanoon uuden kolmikerroksisen mansardikattoisen päärakennuksen. Vuonna 1815 kartanon osti porvoolainen kauppias Jacob Othmanin, joka antoi kartanon nimeksi Jacobsberg. Kartano oli Othmanin jälkeläisten hallussa vuoteen 1910 saakka jolloin sen osti arkkitehti Carl Frankenhaeuser. Kartano on nykyisin Frankenhaeuserin perillisten hallussa.[1]
Kartanon nykyinen päärakennus on kaksikerroksinen ja edustaa klassillista tyyliä. Sen suunnitteli kartanon omistanut arkkitehti Carl Frankenhaeuser ja se on rakennettu 1912–1914. Päärakennuksen säterikatto on katettu mustiksi poltetuilla kattotiilillä. Muihin kartanon rakennuksiin kuuluu 1700- ja 1800-luvuilta peräisin olevia hirsirakenteisia työväenasuntoja ja talousrakennuksia sekä 1900-luvun alussa rakennetut talli, työväenasuinrakennus ja nk. maitokamari.[2] Kartanon yhdessä lisärakennuksessa toimii Butiken på Landet-vaatekauppa ja kartanon mailla on myös golf klubi.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]