Kukkasidonta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tulppaaneista ja lehdistä sidottu asetelma maljakossa
Morsiuskimppu.

Kukkasidonta on kauniiden kokonaisuuksien luomista pääasiassa leikkokukista. Yleisiä kukkasidonnan töitä ovat häihin tehtävät morsiuskimput ja hautajaisiin tehtävät hautavihkot. Sidontatyylejä on useita erilaisia. Yleisin niistä on spiraaliin sitominen. Myös kukkakimppuja on monta eri tyyppiä, joista yksi on mansettityyppi.

Kukkasidonnassa tarvittavia välineitä ovat veitsi ja sekatoorit. Hautavihkoihin käytetään sidontasientä, joka on vaahtomuovia. Kukkasidonnassa käytetään usein sidontaan tarkoitettua metallista lankaa. Tällaisia lankoja on erilaisia. Jos kukka-asetelmaan kiinnitetään esimerkiksi irrallisia lehtiä, voidaan käyttää erilaisia liimoja. Joskus kukkasidonnassa käytetään myös koneita.[1]

Kukkasidontaa voi opiskella Suomessa alan koulutuksessa (puutarhatalouden perustutkinto, floristin ammattitutkintoon valmistava koulutus) tai erilaisilla kursseilla.

Sidontatyylit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dekoratiivinen tyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dekoratiivisella tyylillä toteutettu surulaita

Dekoratiivinen eli koristeellinen tyylisuunta on yleisimmin käytetty kukkasidonnan tyylisuunta Suomessa. Dekoratiivinen voidaaan jaotella edelleen muoto, struktur, transparentti ja fri form -tyyleihin.selvennä

Ominaisuuksiltaan dekoratiivinen tyyli on mm. täyteläinen, rehevä, näyttävä, runsaskukkainen ja juhlallinen. Tyypillistä sille on symmetrinen hahmomuoto ja rytmitys kohti kasvupistettä. Dekoratiivisen kukkamuodot toistavat työn hahmomuotoa. Kukat ovat osa kokonaisuutta, eikä erityisesti yksilöitä. Usein tyylisuunta sisältää paljon variaatioita (värit, muodot jne.) ja muodoltaan se voi olla ilmava tai tiivis.

Tyylisuunnan erityispiirteitä:

  • materiaalit rytmisesti kohti pohjan keskipistettä
  • tasoeroja, syvyysvaikutusta
  • se mitä on reunoilla, tulee olla keskellä
  • se mitä on keskellä, ei tarvitse olla reunoilla

Muotosidonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muotosidontana toteutettu morsiuskimppu

Muotosidonta-tyylisuunnassa on tavoitteena ilmentää haluttua muotoa sidontatyössä. Muotosidontatyö voi olla esimerkiksi pallo, kartio, risti, tähti, sydän tai kuutio. Tärkeää moutosidonnassa on, että muoto on selkeästi hahmotettavissa. Sidontatyössä käytetty materiaali muodostaa yhtenäistä ja tiivistä pintaa eikä mikään yksittäinen materiaali nouse esille työstä. Tyylissä käytetään paljon samaa materiaalia ja samaa väriä, jotta muoto korostuu.

Formal-lineaarinen sidonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kimppu - formal-lineaarinen tyylisuunta

Formal-lineaarisen eli muotolinjaisen tyylisuunnan lähtökohtana ovat kontrastiset materiaalit. Formal-lineaarinen työ kootaan vähästä materiaalista joista kaikki ovat esillä ja näkyvät. Tyylisuunnan olemus on selkeä, pelkistetty, abstrakti ja jännitteinen. Työ perustuu tyypillisesti epäsymmetriaan.

Rytmitys formal-lineaarisessa työssä on mahdollisimman jännitteinen. Saman materiaalin toistaminen eri tasoissa ei kuulu tähän tyyliin, vaan tarkoituksena on luoda tasapainoinen työ vastakohtaisista materiaaleista.

Työ rakentuu yhden hallitsevan tai yksin kasvavan, aktiivisen materiaalin ympärille. Muun materiaalin tarkoituksena on vain korostaa valittua hallitsevuutta. Hallitseva yksilö pyritään käyttämään mahdollisimman pitkälle kasvusuunnan mukaisesti. Kontrastisella materiaalilla pyritään luomaan kolmiulotteinen vaikutelma. Mitkään materiaaleista ei muodosta 45 asteen kulmaa.

Erityispiirteenä formal-lineaarisessa työssä on astia, joka on myös formal-lineaarinen. Työn pohja on pieni , mielenkiintoinen ja siitä löytyy tasoeroja.

Transparentti sidonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Transparenttinen asetelma

Transparentti tarkoittaa läpinäkyvää. Transparenttisen tyylisuunnan mukaisesti tehty työ on ilmava, kevyt ja siitä saa läpinäkyvän vaikutelman. Transparentin tyylisuunnan ominaisuuksia ovat kevyet, hennot ja linjakkaat materiaalit. Tyylisuunnassa käytetään isoja läpikuultavia kukkia ja vältetään eheää materiaalia. Näissä asetelmissa käytetään paljon erilaista lajikkeita ja vältetään saman toistoa. Pastellin sävyt ja vaaleat värit korostavat ilmavaa ja kevyttä vaikutelmaa. Tyylisuunnassa muoto on selkeä ja usein geometrinen. Materiaali ryhmitellään epäsymmetrisesti.

Transparenttinen työ on pohjaan asti läpinäkyvä ja sen vuoksi sienitekniikka ei ole tyypillistä. Astian on tarkoitus jatkaa läpinäkyvyyttä esim. lasi. Sidokset ja tukirankenteet tehdään verkoista tai oksista. Transparenttista tyylisuuntaa käytetään kimpuissa, asettelutöissä ja tilatöissä. Asettelutapa on tavallisimmin vapaa asettelu.

Saksassa transparentti tyylisuunta tunnistetaan, mutta he pitävät sitä ilmavana dekoratiivisena tyylinä ja kutsuvat sitä pohjoismaalaiseksi tyyliksi. Norjassa transparentti tyylisuunta on käytössä ja Ruotsissakin nykyisin.

Vegetatiivinen sidonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asetelma - vegetatiivinen tyylisuunta

Vegetatiivinen eli kasvullinen tyylisuunta on olemukseltaan luonnollista ja epäsymmetristä. Kukat käytetään niiden luonnollisen kasvusuuntamuotonsa mukaisesti.

Vegetatiivisessa tyylisunnassa materiaalit valitaan erityisin perustein:

  • Kasvisosiologisessa periaateessa huomioidaan kasvuympäristö. Kasvaako materiaali luonnossa vierekkäin, lähekkäin vai tuppaana. Ovatko esimerkiksi vesikasveja, tietyn metsälajin aluskasveja tai maantieteellisesti saman alueen kasveja.
  • Kasvifysiologisessa periaatteessa huomioidaan jokin kasveja yhdistävä tekijä. Esimerkiksi heimo tai suku: materiaaleina käytetään vain sipulikasveja, mehikasveja, kaktuksia, heiniä jne.
  • Maiseman laki -periaatteessa kasvit puhuvat ulkoisesti samaa kieltä. Materiaalit esimerkiksi edustavat kaikki syksyistä luontoa. Tällöin voidaan valita varpuja, siemenkotia, kellastuneita lehtiä, oksia jne.

Asettelutapa on tyypillisesti paralleelinen, vertikaalinen ja kultaisen leikkauksen mukainen ryhmittely.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paula Niemelä, Tiina Räyhä: Floristiikan oppikirja, Kukkien sommittelu ja sidonta, Opetushallitus 2007

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kukkien sommittelu ja sidonta, s. 57-65. Saarijärvi: Opetushallitus, 2006. ISBN 952-13-2908-4.