Koordinaatit: 65.12°N, 31.25°E

Kuittijärvet

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuittijärvet
Kalevalan kansallisen piirin kartta, jonka keskiosassa (vasemmalta oikealle) Ylä-, Keski- ja Ala-Kuittijärven muodostama Kuittijärvien ketju.
Kalevalan kansallisen piirin kartta, jonka keskiosassa (vasemmalta oikealle) Ylä-, Keski- ja Ala-Kuittijärven muodostama Kuittijärvien ketju.
Koordinaatit 65.12°N, 31.25°E
Sijainti Kostamus ja Kalevalan kansallinen piiri
Valtio  Karjalan tasavalta (Venäjä)
Pinta-ala 596 (=198+257+141)[1] km²
Pinnankorkeus 100–103[1] (Ala- ja Keski-Kuittijärven pinta noin 101-101 m, vaihtelee säännöstelyn takia) m
Suurin syvyys 44[1] m
Valuma-alue 10 300[2] km²
Laskujoki Vienan Kemi
Vienan Kemin valuma-alueen kartta (venäjäksi). Kemijoki saa alkunsa Ala-Kuittijärvestä.

Kuittijärvet (ven. Озеро Куйто, Ozero Kuito) on kolmen järven, Ylä-, Keski- ja Ala-Kuittijärven muodostama järviketju Vienan Kemijoen vesistössä Kostamuksen kaupunkipiirin ja Kalevalan kansallisessa piirin alueella Karjalan tasavallassa Venäjällä. [3][1][4]

Ylä-Kuittijärven pinta on pari metriä muita ylempänä (103 m mpy), sen suurin syvyys on 44 metriä. Se laskee pienen Alajärven kautta Keski-Kuittijärveen. Keski- ja Ala-Kuittijärvi ovat lähes samassa tasossa (100–101 m) ja niitä yhdistää salmi. Niiden vedentasoa säätelee vuonna 1956 rakennettu pato. Järvien kokonaisala on nykyään noin 600 neliökilometriä. [1][5] Ennen vesistörakentamista ja säännöstelyä järvien pinta-ala oli nykyistä suurempi; esimerkiksi Keski-Kuittijärven pinta-alaksi mainittiin 493 km2, kun se nykyään on 257 km2.[3]

Kaikki kolme järveä ovat hyvin kalaisia ja niitä käytetään veneliikenteen reitteinä. Historiallisesti Vienan Karjalan tärkeimmät kauppa- ja kulkureitit veivät Kuittijärvien kautta. Suurin taajama järvialueella on Keski-Kuittijärven pohjoisrannalla sijaitseva Uhtuan (eli Kalevalan) kaupunkimainen taajama.[3][1][6]

Erillisartikkelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Kuito (Куйто) (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) artikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  2. a b Ozero Nižni Kuito (Valtiollisen vesistötietokannan tietoja Ala-Kuittijärvestä) Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  3. a b c Kuittijärvet Tietosanakirja (1909-1922), osa 4, sivut 1687-1688. Tietosanakirja osakeyhtiö, Helsinki. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  4. Kem (Vienan Kemijoesta (vesistöstä)) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  5. a b c d Kuito (Куйто) (Suuren tietosanakirjan eli Bolšoi entsiklopeditški slovar (BES) artikkelin verkkoversio) 2000. dic.academic.ru. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  6. V.H. Peihvasser: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006–2007. Rossija – Strany SNG – Pribaltiki 1:750 000, 1:1 500 000 (+ 1:4000 000). Minsk: Tribum, 220053 g. Minsk. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Järvitietoa matkailusivustolla (venäjäksi)
  • Topografinen karttalehti Q-36-XXVI-1.htm (Kartalta löytyvät Keski-Kuittijärven ydinosa, mm. Uhtua. Nuolilla voi siirtyä viereisille karttalehdille.) Karjalan tiedekeskus, Biologian instituutti, biology.krc.karelia.ru. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  • Topografinen karttalehti Q-36-XXV-1.htm (Kartalta löytyy Ylä-Kuittijärven pohjoisosa. Nuolilla voi siirtyä viereisille karttalehdille.) Karjalan tiedekeskus, Biologian instituutti, biology.krc.karelia.ru. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  • Topografinen karttalehti Q-36-XXV-2.htm (Kartalta löytyy Ylä-Kuittijärven eteläosa. Nuolilla voi siirtyä viereisille karttalehdille.) Karjalan tiedekeskus, Biologian instituutti, biology.krc.karelia.ru. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)