Kuhina Nui
| Kuhina Nui | |
|---|---|
 Kuhina Nuin lippu |
|
 Ensimmäinen ja pisimpään virassa ollut Kuhina Nui, Kaʻahumanu |
|
| Nimittäjä | Havaijin hallitsija |
| Kauden pituus | ei määritelty |
| Perustettu | 1795 |
| Ensimmäinen | Kaʻahumanu |
| Viimeinen | Mataio Kekūanaō‘a |
| Lakkautettu | 1864 |
Kuhina Nui oli Havaijin kuningaskunnassa käytössä ollut korkea-arvoinen poliittinen virka, joka vastasi kuta kuinkin länsimaiden pääministerin virkaa.
Suurin osa Kuhina Nuista oli naisia. Tämä oli yhtäältä syy ja toisaalta seuraus naisten valta-asemasta havaijilaisessa yhteisössä. Kuhina Nuin viran lakkauttamisen jälkeen vallassa olevat varakkaat naiset alkoivat toimimaan ennemminkin hyväntekeväisyyden parissa.[1]
Historia ja valtaoikeudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kamehameha I:n kuoltua tämän poika Liholiho nousi kuninkaaksi. Hän osoittautui kuitenkin melko kehnoksi hallitsijaksi ottaen huomioon eurooppalaisten ja amerikkalaisten alati kasvavan vaikutusvallan. Kamehameha I:n suosikkivaimo, Ka‘ahumanu, ilmoitti olevansa valmis jakamaan vallan uuden kuninkaan kanssa, ja tämän jälkeen hänet julistettiin ensimmäiseksi Kuhina Nuiksi.[2]
Ensimmäisen kerran Kuhina Nuin velvollisuudet ja valtaoikeudet kirjattiin ylös vuoden 1840 perustuslaissa. Rooli on lähinnä oikeudellinen ja Kuhina Nuilla oli valtuudet valvoa maan korkeinta oikeutta kuninkaan kanssa.[3] Kuhina Nuin asema ei kuitenkaan ollut täysin verrattavissa pääministeriin tai sijaishallitsijaan, sillä Kuhina Nuilla oli samat valtuudet kuin kuninkaallakin esim. kansainvälisiä sopimuksia neuvoteltaessa.[1]
Havaijin paikallishallinnosta vastaavat kuvernöörit olivat vastuussa suoraan kuninkaalle, mutta myös Kuhina Nuille. Vuoden 1840 perustuslaissa Kuhina Nuin asema ja valtaoikeudet olivat seuraavanlaiset:[4]
- kuninkaan tuli nimittää Kuhina Nui
- kaikki sellaiset valtion erikoisintressien mukaiset asiat, joita kuningas ei halunnut itse hoitaa, siirtyivät Kuhina Nuin hoidettavaksi kuninkaan valtuutuksella
- kaikki Kuhina Nuin antamat määräykset ja allekirjoittamat asiakirjat olivat samanarvoisia kuin kuninkaan vastaavat
- valtion kaikesta omaisuudesta raportoitiin Kuhina Nuille, joka puolestaan raportoi siitä kuninkaalle
- kuningas ja Kuhina Nui eivät kumpikaan saaneet tehdä päätöksiä toistensa selän takana
- kuningas saattoi jäävätä itsensä valtion tärkeistä asioista ainoastaan Kuhina Nuin suostumuksella.
Kun Kamehameha III alkoi muotoilla kuningaskunnan hallintoa länsimaalaiseen suuntaan nimittämällä itselleen hallituksen ja siihen ministereitä, Kuhina Nuin roolista jäi taka-alalle. Kamehameha V:n kaudella Kuhina Nuilla ei juurikaan ollut hallinnollisia velvollisuuksia, vaan ne oltiin siirretty ministereille. Allekirjoittaessaan uuden perustuslain vuonna 1864 Kamehameha V jätti Kuhina Nuin viran tahallaan pois koko perustuslaista ja virka käytännössä lakkautettiin tämän myötä.[2]
Luettelo Kuhina Nuista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kuva | Nimi | Virkakausi |
|---|---|---|
|
|
Ka‘ahumanu | 1819–1832 |
|
Ka‘ahumanu II | 1832–1839 |
|
Ka‘ahumanu III | 1839–1845 |
|
Keoni Ana | 1845–1855 |
|
Ka‘ahumanu IV | 1855–1863 |
|
Mataio Kekūanaō‘a | 1863–1864 |
Lähde:[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Video replay & Q&A available: Kuhina Nui Kekāuluohi - Hawaiian Women, Power, and Law in the mid-19th century: A virtual presentation Historic Hawaii Foundation. Viitattu 26.6.2023. (englanniksi)
- ↑ a b KUHINA NUI, 1819-1864 Department of Accounting and General Services. 2023. Viitattu 26.6.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Kuhina Nui Images of Old Hawaiʻi. 29.1.2020. Viitattu 26.6.2023. (englanniksi)
- ↑ The 1839 Constitution (pdf) Ka Ho‘olina: Journal of Hawaiian Languge Sources. 2002. Viitattu 26.6.2023. (englanniksi)