Krivitšit
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Krivitšit (ven. кри́вичи, krivitši, valkoven. крывічы́, kryvitšy) olivat Dneprin, Volgan ja Väinäjoen yläjuoksuilla sekä Peipsijärven eteläpuolella 500–900-luvuilla elänyt itäslaavilainen heimoyhteisö. Heidän tärkeimpiä kaupunkejaan olivat Smolensk, Polotsk, Izborsk ja mahdollisesti Pihkova. Krivitšeihin kuului myös baltteja.[1] Latvian kielen Venäjää (Krievija) ja venäläistä (krievs) merkitsevät sanat tulevat krivitšeistä.
Historiallisten lähteiden mukaan krivitšeillä oli omat ruhtinaansa ennen Kiovan Venäjään liittämistä 800-luvun lopulla. Viimeisen kerran heidät mainitaan vuonna 1162, jolloin alueelle oli muodostunut Smolenskin ja Polotskin ruhtinaskunnat ja sen koillisosa oli liitetty Novgorodiin.[1]
-
Venäläinen näkemys itäisen Keski-Euroopan heimoista 600- ja 700-luvuilla (venäjäksi). Krivitšit mainitaan vihreän alueen yläosassa (кривичи́). -
Ukrainalainen näkemys itäslaavilaisista heimoista ajanjaksolla 700–850 jaa (englanniksi).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Bolšaja sovetskaja entsiklopedija: Krivitši slovari.yandex.ru. Viitattu 20.4.2010. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]