Kreikkalaisten kansanmurha

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Smyrnan vuoden 1922 palossa kuolleita kreikkalaisia.

Kreikkalaisten kansanmurha vuosina 1913–1923 oli etninen puhdistus, jonka nuorturkkilaisten hallinto kohdisti maassa asuneisiin kreikkalaisiin. Turkkilaisten väkivaltaisten toimien syy oli halu säilyttää kutistunut ottomaanien valtakunta yhtenäisenä. Väkivalta kiihtyi, kun Kreikka ja Turkki ajautuivat sotaan. Kreikkalaiset pyrkivät luomaan Suur-Kreikan. Turkkilaiset kostivat tämän. Kansanmurhan tuloksena kuoli yli 300 000 Turkin kreikkalaista, ja yli miljoona siirtyi maasta pois. Vain noin 5 000 kreikkalaista jäi asumaan Turkkiin.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turkkilainen ottomaanien valtakunta kutistui varsinkin Euroopassa 1800-luvulla. Monet turkkilaisvallan alla olleet valtiot kuten Serbia ja Kreikka itsenäistyivät. Turkissa oli jo Kreikan itsenäistyessä kreikkalaisvastaisia pogromeja. Kristityt kreikkalaiset olivat islaminuskoisessa Ottomaanien valtakunnassa syrjittyjä toisen luokan kansalaisia. Kreikka valtasi myöhemmin 1800-luvun Balkanin sodissa lisää aluetta Turkilta. 1900-luvun Balkanin sodat veivät Turkilta Itä-Traakiaa lukuun ottamatta kaikki Euroopan turkkilaisalueet. Vastauksena muiden maiden tekemiin valloituksiin kansalliskiihko nousi Turkissa. Turkin armeijan nationalistit surmasivat armenialaisia jo 1890-luvulla. He pelkäsivät muiden kansojen hajottavan valtakunnan yhtenäisyyden. Uskontojen erilaisuus loi yhden syyn murhille. Kreikkalaiset olivat pääosin ortodoksikristittyjä, turkkilaiset muslimeja.

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallismieliset turkkilaiset alkoivat jo vuonna 1913 hyökätä Turkissa olevien kreikkalaisten kylien kimppuun. Nuorturkkilaiset aloittivat lehdistö- ja painostuskampanjan kreikkalaisia vastaan. Turkkilaisjoukkiot polttivat ja ryöstivät Fokaian vuonna 1914 murhaten kaupungin asukkaita. Kun Kreikka lopulta liittyi ensimmäiseen maailmansotaan turkkilaisia vastaan, väkivalta kiihtyi. Turkkialsiet ajoivat kreikkalaisia "kuoleman marsseille". Näillä kodeistaan pois ajettuja kreikkalaisia kuoli uupumukseen ja tauteihin. Marssien päätöksinä saattoi olla murhia, raiskauksia ja pakkokäännyttämistä islamiin.

Vuonna 1919 Kreikka hyökkäsi sodan heikentämään Turkkiin. Kreikan armeija valtasi Turkista alueita. Mutta turkkilaisten armeija ajoi hyökkääjät pois. Turkkilaiset valtasivat Smyrnan (Izmirin) takaisin. Armeija ja väkijoukko murhasivat kreikkalaisia. Kaupungin armenialaiskortteleissa syttyi tulipalo, joka levisi koko kaupunkiin. Palossa kuoli ainakin 10 000 ihmistä, ja sadattuhannet menettivät kotinsa.

Useimmat pogromista selvinneet kreikkalaiset pakenivat Kreikkaan. Kreikka ja Turki vaihtoivat väestöjään 1923. Kreikan muslimeja siirtyi Turkkiin ja Turkin kreikkalaisia Kreikkaan.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]