Tämä on lupaava artikkeli.

Kreetan valtio

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Κρητική Πολιτεία
Kritikí Politeía
1898–1913
Flag of Cretan State.svg Coat of arms of the Cretan State.svg
lippu vaakuna

Crete-Johnston-1861.png
Kreetan kartta vuodelta 1861.

Valtiomuoto autonominen tasavalta
osa  Osmanien valtakuntaa
Ylikomissaari Prinssi Yrjö (1898-1906)
Aléxandros Zaḯmis (1906-1913)
Pääkaupunki Chaniá[1]
  35°31′N, 24°1′E
Väkiluku (1907) 310 000
Uskonnot Ortodoksisuus (vallitseva uskonto)
Sunni Islam (tunnustettu)
juutalaisuus
Viralliset kielet osmaninturkki (tunnustettu) kreikka (virallinen)
Valuutta Kreetan drakma
Edeltäjä(t) Osmanien valtakunta
Seuraaja(t) Kreikan kuningaskunta

Kreetan valtio (kreik. Κρητική Πολιτεία, Kritikí Politeía) oli Välimerellä sijaitsevalle Kreetan saarelle vuonna 1898 perustettu autonominen tasavalta,[2] joka kuului Osmanien valtakuntaan. Vuonna 1913 Kreetan valtio liitettiin Kreikkaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikka itsenäistyi Osmanien valtakunnasta vuonna 1821, mutta Kreeta jäi edelleen osaksi valtakuntaa. Kreetalaiset järjestivät usein kapinoita osmanivaltaa vastaan ja painostivat Ateenaa tulemaan apuun. Vuoden 1866 kapinan johtomiehet alkoivat vaatia énosista eli liittoa Kreikan kanssa. Kreikkalaiset ympäri maailmaa alkoivat kerätä rahaa aseita varten, ja saarelle alkoi saapua vapaaehtoisjoukkoja. Kreetalaiset jäivät kuitenkin yksin, sillä suurvallat painostivat Kreikan luopumaan kreetalaiskapinallisten tukemisesta.[3]

Kreetaa hallinnut neuvosto vuonna 1898. Elefthérios Venizélos toinen vasemmalta.

Vuonna 1898 suurvallat kuitenkin taipuivat ja vaativat osmaneja myöntämään Kreetalle itsehallinnon.[2] Kreeta oli yhä nimellisesti osa Osmanien valtakuntaa, mutta se jaettiin neljään miehitysalueeseen Ranskan, Italian, Venäjän ja Britannian kesken.[4] Suurvallat pakottivat osmanit hyväksymään valtion ylikomissaariksi Kreikan kuninkaan Yrjö I:n pojan Kreikan prinssin Yrjön.[2][4]

Ylikomissaari prinssi Yrjö muodosti Kreetaa hallinneen kreetalaisista ja osmaneista koostuneen neuvoston. Muutaman vuoden kuluttua kreetalaiset alkoivat vaatia énosista Kreikan kanssa, ja saarta uhkasi kapina. Kreetaa hallinneeseen neuvostoon kuului kreetalaispoliitikko Elefthérios Venizélos, joka nousi énosikseen tähtäävän liikkeen johtoon. Venizélos kutsui koolle vallankumousneuvoston vuonna 1905. Se oli laiton ja se hajotettiin. Venizéloksella oli kuitenkin niin suuri kannatus, että tilanne johti prinssi Yrjön eronpyyntöön vuonna 1906.[4][5] Prinssi Yrjön jälkeen Kreetan valtion ylikomissaariksi nousi Aléxandros Zaḯmis.[5]

Kreetaa hallinnut neuvosto julisti vuonna 1908 saaren olevan Kreikan kanssa liitossa.[4] Venizéloksesta tuli Kreikan pääministeri vuonna 1910, ja énosis Kreikan kanssa saavutettiin lopulta hänen johdollaan vuonna 1913.[4][2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. History of the Town of Hania interkriti LTD. Viitattu 10.12.2011. (englanniksi)
  2. a b c d Bennett, Lindsay: Kreeta, s. 21. Engl. alkuteos: Crete, suom. Sevón, Marja; Valtonen, Tero (päivitykset). Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2706-0.
  3. Boatswain, Timothy; Nicolson, Colin: Matkaopas historiaan: Kreikka, s. 218–219. Engl. alkuteos: A Traveller's History of Greece, suom. Koskinen, Kaisa; Virnes, Sirkka. UNIpres, 2003. ISBN 951-579-150-2.
  4. a b c d e Tuominen-Gialitaki, Merja: Kreeta – vieraanvaraisten jumalten saari, s. 77–78. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2002. ISBN 951-31-2342-1.
  5. a b Horton Box, Pelham: Three master builders and another, s. 203. Ayer Publishing, 1925. ISBN 0836902343. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.6.2009). (englanniksi)