Debet ja kredit
Debet ja kredit ovat kahdenkertaiseen kirjanpitoon liittyviä termejä. Debet merkitsee veloitusta ja kredit hyvitystä.[1]
Jokaiseen tiliin liittyy debet- ja kredit-puolet, ja jokainen tilitapahtuma kirjataan jonkin tilin debet-puolelle ja jonkin toisen tilin kredit-puolelle. Tulot kirjataan jonkin tulotilin kredit-puolelle ja kassatilin tai muun siihen verrattavan tilin debet-puolelle, menot taas kassatilin tai muun vastaavan tilin kredit-puolelle ja jonkin menotilin debet-puolelle.
Sana debet on latinalainen verbimuoto, joka tarkoittaa on velkaa. Se on debere-verbin aktiivin indikatiivin preesensin yksikön kolmas persoona. Sana kredit tulee latinan credere-verbin vastaavasta muodosta credit, joka tarkoittaa uskoo, luottaa.[2] Suomessa ja muissa pohjoismaisissa kielissä se on muuntunut muotoon kredit. Englannissa sana credit on käytössä alkuperäisessä latinalaisessa muodossaan, mutta sana debet on muuntunut muotoon debit.
Termit debit ja credit näissä englantilaisissa muodoissaan esiintyvät myös pankki- ja luottokorteissa. Näissä debit tarkoittaa pankkikorttia ja credit luottokorttia.[3] Termien yleistymisen taustalla on SEPA, jonka myötä korteissa siirryttiin Suomessakin kansainvälisiin nimityksiin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Leppiniemi, Jarmo; Kykkänen, Tapani: Kirjanpito ja tilinpäätös harjoituksineen, WSOY 2003, ISBN 951-0-28698-2
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kirjanpidon ABC 11/2011. Taloushallintoliitto ry. Arkistoitu 20.5.2007. Viitattu 9.6.2009.
- ↑ Koukkunen, Kalevi; Hosia, Vuokko; Keränen, Jukka: Sivistyssanakirja, WSOY 2002, ISBN 951-0-26783-X
- ↑ http://www.nordea.fi/Henkilöasiakkaat/Kortit%2Bja%2Bmaksut/Neuvoja%2Bkorteista%2Bja%2Bmaksamisesta/Kortit%2Buudistuvat/1073362.html (Arkistoitu – Internet Archive)