Kotkan Riento

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kotkan Riento
Kotkan Riento.PNG
Perustettu 1906
Lakkautettu 1931
Paikkakunta Kotka
Värit          

Kotkan Riento oli vuosina 1906–1931 toiminut kotkalainen urheiluseura. Sen lajeina olivat muun muassa paini, nyrkkeily, voimistelu, yleisurheilu sekä jalkapallo. Riennon tunnetuin urheilija oli Tukholman olympialaisissa vuonna 1912 kultaa voittanut painija Kaarlo Koskelo, joka palasi seuran riveissä myös jalkapalloa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seura perustettiin vuoden 1905 suurlakon aikana syntyneen Kotkan punakaartin urheiluseuraksi vuonna 1906 nimellä Kotkan Punaisen Kaartin Voimistelu- ja Urheiluseura Riento. Kotkan työväenyhdistyksen alaosastona toimineella seuralla oli muiden aikakauden työläisurheiluseurojen tapaan myös huvitoimikunta, jonka alaisuudessa toimivat muun muassa näytelmäjaosto sekä mieskuoro. Ensimmäisen maailmansodan alla vuonna 1913 seurassa oli 430 jäsentä. Osa Riennon voimistelijoista oli tuolloin liittynyt Kotkan Intoon. Vuoden 1918 sisällissodan aikana punakaartin riveissä taisteli Kotkan Riennon urheilijoista koottu komppania, joka Helsingin Jyryn urheilijoiden muodostaman Jyryn komppanian tavoin oli yksi punaisten eliittiosastoista. Sodan yhteydessä Riennon jäsenistä ainakin 20 kuoli taisteluissa, teloituksissa ja vankileireillä. Sodan jälkeen punaisten puolella taistelleet seurat erotettiin SVUL:n jäsenyydestä ja Riento liittyi vuonna 1919 perustettuun Työväen Urheiluliittoon.[1]

1920-luvulla Riento tunnettiin erityisesti jalkapalloseurana. Se oli voittanut Suomen Palloliiton Kymin piirinmestaruuden jo 1913 ja oli alusta lähtien mukana myös TUL:n jalkapallomestaruuskilpailuissa. Riento selvisi finaaliin vuonna 1921, mutta hävisi loppuottelun Helsingin Kullervolle. Riento tunnettiin kovaotteisena joukkueena ja myös seuran kiihkeät kannattajat herättivät huomiota. Vuonna 1926 Ola Fogelberg luonnehti Työväen Urheilulehdessä Riennon pelityyliä ”väkivaltaiseksi” ja moitti myös kannattajia niiden huutelemista ”räikeistä tyhjänpäiväisyyksistä”. Vuosina 1923 ja 1925 Riento pelasi ystävyysottelun Kotkassa vieraillutta neuvostoliittolaista joukkuetta vastaan. Jalkapalloilijat olivat kuitenkin tyytymättömiä lajinsa asemaan seuran sisällä ja lisäksi kommunistien lisääntynyt vaikutusvalta aiheutti ristiriitoja. Tämän seurauksena syksyllä 1927 osa jalkapalloilijoista erosi Riennosta, perustaen uuden jalkapalloseuran Kotkan Työväen Palloilijat. Hankkeen puuhamiehenä oli Riennossa yli 20 vuoden ajan pelannut Axel Andersson, joka valittiin myös KTP:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.[2]

Riennon toiminta loppui, kun Kotkan raastuvanoikeus lakkautti sen kommunistilakien nojalla 15. huhtikuuta 1931. Kommunistien ja sosialidemokraattien väliset riidat näkyivät vielä tämän jalkeenkin, sillä osa Rientoon jääneistä jalkapalloilijoista siirtyi seuran lakkauttamisen jälkeen KTP:n sijasta porvarillisen Kotkan Palloseuran riveihin. Keväällä 1935 Metsolan kaupunginosassa toimineen Riennon alajaoston jatkajaksi perustettiin Metsolan Kiri -niminen seura, joka nykyään tunnetaan nimellä Kotkan Kiri.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Eklund, Hannu: Kotkan urheilun historia 1800-luvulta 1950-luvulle. Kotka: Kotka-seura ry, 2001. ISBN 951-91350-4-1.
  2. Eklund, Hannu: Kotkan Työväen Palloilijat. 80 vuotta Kotkalaista palloilua 1927–2007. Kotka: Kotkan Työväen Palloilijat, 2007. ISBN 978-952-92316-6-9.